< Takaisin

 

 

الأُصُولُ الثَّلَاثَةُ وَأَدِلَّتُهَا

 

Kolme perusperiaatetta ja niiden todisteet

 

 

 

 

لأمام الدعوة الشيخ

محمد بن عبد الوهاب بن سليمان التميمي

li-Imam ad‑Da’wati ash‑Sheikh Muhammad bin ‘Abdil‑Wahhaab bin Sulayman at‑Tamiimi

(١١١٥ ‑ ١٢٠٦هـ)

1115-1206 hj.

 

Kääntäjän kommentit

 

Tämä kirja perustuu haudan kysymyksiin, joita jokaiselta ihmiseltä tullaan kysymään. Nämä ovat:
 

 

مَنْ رَبُّكَ

1. Kuka on Valtiaasi?

 

 

مَنْ نَبِيُّكَ

2. Kuka on profeettasi?
 

 

مَا دِينُكَ

3. Mikä on uskontosi?

 

Al-Bara’ raportoi Allahin, Kaikkivaltiaan, jakeesta:

 

يُثَبِّتُ اللَّهُ الَّذِينَ آمَنُوا بِالْقَوْلِ الثَّابِتِ فِي الْحَيَاةِ الدُّنْيَا وَفِي الْآخِرَةِ

"Allah tulee pitämään vahvana nuo, jotka uskoivat vahvaan sanaan (eli uskontunnustukseen) sekä tämän maailman elämässä että tuonpuoleisessa (kun haudassa kysytään kysymyksiä).” (14:27)

 

Hän sanoi, että profeetta ﷺ sanoi:

 

فِي الْقَبْرِ إِذَا قِيلَ لَهُ مَنْ رَبُّكَ وَمَا دِينُكَ وَمَنْ نَبِيُّكَ

“Kun häneltä (jokaiselta ihmiseltä) kysytään haudassa: ‘Kuka on Valtiaasi ja mikä on uskontosi ja kuka on profeettasi?’”

 

(Sunan At-Tirmidhi 3120, sahih At-Tirmidhin mukaan)

 

 

 

بِسْمِ اللهِ الرَّحْمَنِ الرَّحِيمِ

Allahin, Armeliaimman, Armahtajan nimeen.

 

اعلَم - رَحِمَكَ اللَّهُ - أَنَّهُ يَجِبُ عَلَينَا تَعَلُّمُ أَربَعِ مَسَائِلَ:

Tiedä - Allah armahtakoon sinut - että meidän on pakollista tietää neljä asiaa:

 

الأُولَى: العِلمُ، وَهُوَ مَعرِفَةُ اللَّهِ، وَمَعرِفَةُ نَبِيِّهِ، وَمَعرِفَةُ دِينِ الإِسلَامِ بِالأَدِلَّةِ.

Ensimmäinen: Tieto, joka on tietämys Allahista, tietämys Hänen profeetastaan ﷺ ja tietämys islamin uskonnosta sen todisteiden kanssa.

 

 

الثَّانِيَةُ: العَمَلُ بِهِ.

Toinen: Niiden (tietojen) mukaan toimiminen.

 

الثَّالِثَةُ: الدَّعوَةُ إِلَيهِ.

Kolmas: Siihen (tietoon) kutsuminen.

 

الرَّابِعَةُ: الصَّبرُ عَلَى الأَذَى فِيهِ.

Neljäs: Kärsivällisyys kohdatessamme harmia (kutsumisen tiellä).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

وَالعَصرِ

"Kautta ajan (‘asr),

 

إِنَّ الإِنسَانَ لَفِي خُسرٍ

totisesti ihmiset ovat häviöllä (ja harhassa),

 

إِلَّا الَّذِينَ آمَنُوا

paitsi nuo, jotka uskovat (oikeaan uskontoon ja ovat sen oikealla tiellä)

 

وَعَمِلُوا الصَّالِحَاتِ

ja suorittavat hurskaita tekoja (eli islamin mukaisia tekoja)

 

وَتَوَاصَوا بِالحَقِّ

ja rohkaisevat toisiaan totuuteen (eli kutsuvat siihen)

 

وَتَوَاصَوا بِالصَّبرِ

ja rohkaisevat toisiaan kärsivällisyyteen." (103:1-3)

 

قَالَ الشَّافِعِيُّ -رَحِمَهُ اَللَّهُ تَعَالَى-:

Ash-Shaafi’ii - Allah, Korkein, armahtakoon hänet - sanoi:

 

لَو مَا أَنزَلَ اللَّهُ حُجَّةً عَلَى خَلقِهِ إِلاَّ هَذِهِ السُّورَةَ لَكَفَتهُم

“Jos Allah ei olisi ilmoittanut Hänen luomakunnalleen mitään muuta todistetta (menestyksen tielle löytämisestä) kuin tämän suuran, se olisi ollut tarpeeksi heille.”

 

وَقَالَ البُخَارِيُّ -رَحِمَهُ اللَّهُ تَعَالَى-:

Ja Al-Bukhari - Allah, Korkein armahtakoon hänet - sanoi (kirjassaan):

 

بَابٌ: العِلمُ قَبلَ القَولِ وَالعَمَلِ،

“Kappale: Tieto tulee ennen puhetta ja tekoja.” 

 

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

فَاعلَم أَنَّهُ لَا إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ وَاستَغفِر لِذَنبِكَ

“Tiedä, ettei ole muuta jumalaa palvomisen arvoista kuin Allah ja pyydä anteeksiantoa (Luojaltasi) synneistäsi.” (47:19)

 

فَبَدَأَ بِالعِلمِ قَبلَ القَولِ وَالعَمَلِ

Hän siis mainitsi tiedon ennen puhetta ja tekoja.

 

اعلَم -رَحِمَكَ اَللَّهُ- أَنَّهُ يَجِبُ عَلَى كُلِّ مُسلِمٍ وَمُسلِمَةٍ تَعَلُّمُ ثَلَاثِ هَذِهِ المَسَائِلِ وَالعَمَلُ بِهِنَّ:

Tiedä - Allah armahtakoon sinut - että jokaiselle muslimimiehelle ja musliminaiselle, on pakollista tietää ja toimia kolmen asian (ymmärtämisen) mukaisesti:

 

الأُولَى: أَنَّ اللَّهَ خَلَقَنَا، وَرَزَقَنَا، وَلَم يَترُكنَا هَمَلًا، بَل أَرسَلَ إِلَينَا رَسُولًا،

Ensimmäinen: Allah loi meidät ja Hän ylläpitää meitä (tarjoaa ja elättää ja pitää meitä elossa ja terveinä), eikä Hän luonut meitä ilman tarkoitusta (oleskelemaan ilman kieltoja ja käskyjä), vaan Hän on lähettänyt meille sanansaattajan.

 

فَمَن أَطَاعَهُ دَخَلَ الجَنَّةَ، وَمَن عَصَاهُ دَخَلَ النَّارَ.

Joten kuka ikinä tottelee häntä (Muhammadia, Allahin sanansaattajaa ﷺ - ks. Koraanista mm. 59:7, 4:59, 4:80, 7:157, 3:31), tulee astumaan paratiisiin, ja kuka ikinä on tottelematon hänelle (ja epäuskoo), tulee astumaan helvettiin.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّا أَرسَلنَا إِلَيكُم رَسُولًا شَاهِدًا عَلَيكُم كَمَا أَرسَلنَا إِلَى فِرعَونَ رَسُولًا﴾

“Totisesti, Me olemme lähettäneet teille sanansaattajan todistajaksi, aivan kuin Me lähetimme Faaraolle sanansaattajan,

 

﴿فَعَصَى فِرعَونُ الرَّسُولَ فَأَخَذنَاهُ أَخذًا وَبِيلًا﴾

mutta Faarao kielsi (ja hylkäsi) sanansaattajan, joten Me tartuimme häneen ankaralla rangaistuksella.” (73:15-16)

 

الثَّانِيَةُ: أَنَّ اللَّهَ لَا يَرضَى أَن يُشرَكَ مَعَهُ أَحَدٌ فِي عِبَادَتِهِ، لَا مَلَكٌ مُقَرَّبٌ، وَلَا نَبِيٌّ مُرسَلٌ؛

Toinen: Allah ei ole tyytyväinen siihen, että ketään liitetään Hänen rinnalleen kumppaniksi palvonnassa. Ei enkeliä, joka on (Allahin) lähellä, eikä ketään profeettaa, joka lähetettiin sanansaattajana.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

 

﴿وَأَنَّ المَسَاجِدَ لِلَّهِ فَلَا تَدعُوا مَعَ اللَّهِ أَحَدًا﴾

“Ja totisesti, palvonnan paikat ovat vain Allahille, joten älkää kutsuko ketään (tai mitään) asettaen häntä (tai sitä) Allahin vertaiseksi.” (72:18)

 

الثَّالِثَةُ: أَنَّ مَن أَطَاعَ الرَّسُولَ وَوَحَّدَ اللَّهَ، لَا يَجُوزُ لَهُ مُوَالَاةُ مَن حَادَّ اللَّهَ وَرَسُولَهُ، وَلَو كَانَ أَقرَبَ قَرِيبٍ.

Kolmas: Totisesti, kuka ikinä on tottelevainen sanansaattajalle ja palvoo Allahia monoteismilla, ei tule omata (syvää) rakkautta ja liittolaisuutta niiden kanssa, jotka vastustavat Allahia ja Hänen sanansaattajaansa, vaikka he olisivat hänen (eli uskovaisen) läheisimpää sukuaan.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿لَا تَجِدُ قَومًا يُؤمِنُونَ بِاللَّهِ وَاليَومِ الآخِرِ يُوَادُّونَ مَن حَادَّ اللَّهَ وَرَسُولَهُ وَلَو كَانُوا آبَاءهُم أَو أَبنَاءهُم أَو إِخوَانَهُم أَو عَشِيرَتَهُم

“Et tule löytämään ihmisiä, jotka uskovat Allahiin ja viimeiseen päivään, rakastaen (syvästi) niitä, jotka vastustavat Allahia ja Hänen sanansaattajaansa, vaikka he olisivat heidän isiään, poikiaan, veljiään tai sukulaisiaan.

 

أُولَئِكَ كَتَبَ فِي قُلُوبِهِمُ الإِيمَانَ وَأَيَّدَهُم بِرُوحٍ مِّنهُ وَيُدخِلُهُم جَنَّاتٍ تَجرِي مِن تَحتِهَا الأَنهَارُ خَالِدِينَ فِيهَا

Allah on kirjoittanut (aidon) uskon heidän sydämiinsä (jotka eivät rakasta syvällisesti epäuskovaisia) ja vahvistanut heitä johdatuksella, joka on Häneltä. Ja Hän tulee päästämään heidät paratiisin puutarhoihin, joiden puiden alla purot virtaavat ja he tulevat asumaan siellä ikuisesti.

 

 

‎ رَضِىَ ٱللَّهُ عَنۡهُمۡ وَرَضُواْ عَنۡهُۚ أُولَئِكَ حِزبُ اللَّهِ أَلَا إِنَّ حِزبَ اللَّهِ هُمُ المُفلِحُونَ﴾

Allah on tyytyväinen heihin ja He ovat tyytyväisiä Allahiin. He ovat Allahin ryhmä. Totisesti, Allahin ryhmä on menestynyt.” (58:22) ¹

 

¹ Käännöksen sanavalinta, joka tuo esille jakeen merkitystä perustuu As-Si’din ja Ibn Kathiirin tafsiireihin. Ibn Abbas myös mainitsee johdatuksen olevan Allahin apu. Toisten raportoitujen mielipiteiden mukaan se voi myös tarkoittaa uskoa, Koraania, armoa tai enkeli Jibriilia. Ibn Al-Jawzin tafsiiriin on kirjattu nuo vaihtoehdot, jotka on myös raportoitu varhaisajan muslimien ymmärryksestä.

 

 

اعلَم -أَرشَدَكَ اللَّهُ لِطَاعَتِهِ-: أَنَّ الحَنِيفِيَّةَ - مِلَّةَ إِبرَاهِيمَ -:

Tiedä - Allah johdattakoon sinua Hänen tottelevaisuuteensa - että usko yhteen Jumalaan (hanifiyyah, eli tawhiid) on Aabrahamin (Ibrahimin) uskonto.

 

أَن تَعبُدَ اللَّهَ وَحدَهُ مُخلِصًا لَهُ الدِّينَ،

Se on sitä, että palvot vain Allahia vilpittömästi asettaen uskonnon Hänelle.

 

وَبِذَلِكَ أَمَرَ اللَّهُ جَمِيعَ النَّاسِ وَخَلَقَهُم لَهَا؛

Ja tällä (monoteismilla) Allah käski kaikkia ihmisiä ja Hän loi heidät tätä varten.

 

كَمَا قَالَ تَعَالَى:

Kuten Hän (Allah), Korkein, sanoi:

 

﴿وَمَا خَلَقتُ الجِنَّ وَالإِنسَ إِلَّا لِيَعبُدُوِنِ﴾،

“Enkä luonut henkiolentoja ja ihmisiä (muuhun tarkoitukseen) paitsi, että he palvoisivat Minua.” (51:56)

 

وَمَعنَى ((يَعبُدُونِ)) يُوَحِّدُونِ.

Ja “palvovat Minua” tarkoittaa, että he kohdistavat palvontansa ainoastaan Minulle (eli eivät aseta ketään tai mitään Allahin vertaiseksi.)

 

وَأَعظَمُ مَا أَمَرَ اللَّهُ بِهِ: التَّوحِيدُ، وَهُوَ: إِفرَادُ اللَّهِ بِالعِبَادَةِ.

Ja mahtavin asia, johon Allah on määrännyt, on monoteismi (tawhiid) ja se on Allahin ykseyden toteuttamista palvonnalla.

 

وَأَعظَمُ مَا نَهَى عَنهُ: الشِّركُ، وَهُوَ: دَعوَةُ غَيرِهِ مَعَهُ،

Ja vakavin asia, jonka Hän kielsi on Hänen rinnalleen vertaisten asettamisen (shirk), ja se (shirk) on vertaisten asettamista kutsumisessa.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَاعبُدُوا اللَّهَ وَلَا تُشرِكُوا بِهِ شَيئًا﴾

“Palvokaa Allahia yksin ja älkää asettako vertaisia Hänen rinnalleen.” (4:36)

 

فَإِذَا قِيلَ لَكَ: مَا الأُصُولُ الثَّلَاثَةُ التِّي يَجِبُ عَلَى الإِنسَانِ مَعرِفَتُهَا؟

Joten, jos sinulle sanotaan: “Mitkä ovat kolme periaatetta, jotka jokaisen ihmisen tulee tietää?”,

 

فَقُل:

niin sano:

 

مَعرِفَةُ العَبدِ رَبَّهُ،

“Palvelijan tieto hänen Valtiastaan

 

وَدِينَهُ،

ja hänen uskonnostaan

 

وَنَبِيَّهُ مُحَمَّدًا ﷺ

ja hänen profeetastaan, Muhammadista ﷺ.”

 

فَإِذَا قِيلَ لَكَ: مَن رَبُّكَ؟

Joten (ensimmäinen perusperiaate), kun sinulle sanotaan: “Kuka on Valtiaasi?”,

 

فَقُل: رَبِّيَ اللَّهُ الَّذِي رَبَّانِي، وَرَبَّى جَمِيعَ العَالَمِينَ بِنِعمَتِهِ، وَهُوَ مَعبُودِي لَيسَ لِي مَعبُودٌ سِوَاهُ؛

niin sano: “Valtiaani on Allah, joka hoivaa (on luonut, ravitsee, ylläpitää ja kontrolloi) minua ja koko luomakuntaa Hänen siunauksillaan. Se on Hän, jota palvon ja minulla ei ole muuta jumalaa, jota palvon, kuin Hän.”

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿الحَمدُ لِلَّهِ رَبِّ العَالَمِينَ﴾

“Kaikki ylistys ja kiitokset kuuluvat Allahille, maailmojen Valtiaalle.” (1:2)

 

 

وَكُلُّ مَن سِوَى اللَّهِ عَالَمٌ، وَأَنَا وَاحِدٌ مِن ذَلِكَ العَالَمِ.

Ja kaikki paitsi Allah on osa luomakuntaa ja minä olen yksi luomakunnasta.

 

فَإِذَا قِيلَ لَكَ: بِمَ عَرَفتَ رَبَّكَ؟

Joten, kun sinulle sanotaan: “Miten sait tietää Valtiaastasi?”,

 

فَقُل: بِآيَاتِهِ وَمَخلُوقَاتِهِ.

niin sano: “Hänen merkkiensä ja luomansa kautta."

 

وَمِن آيَاتِهِ: اللَّيلُ، وَالنَّهَارُ، وَالشَّمسُ، وَالقَمَرُ.

Ja Hänen merkeistään on yö ja päivä sekä aurinko ja kuu.

 

وَمِن مَخلُوقَاتِهِ: السَّمَوَاتُ السَّبعُ وَمَن فِيهِنَّ، وَالأَرَضُونَ السَّبعُ وَمَن فِيهِنَّ، وَمَا بَينَهُمَا.

Ja Hänen luoduistaan ovat seitsemän taivasta sekä seitsemän maata, ja kaikki (mitä on) niiden sisällä ja niiden välissä.”

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَمِن آيَاتِهِ اللَّيلُ وَالنَّهَارُ وَالشَّمسُ وَالقَمَرُ

“Ja Hänen merkeistään on yö ja päivä sekä aurinko ja kuu.

 

لَا تَسجُدُوا لِلشَّمسِ وَلَا لِلقَمَرِ

Älkää kumartuko auringolle tai kuulle,

 

وَاسجُدُوا لِلَّهِ الَّذِي خَلَقَهُنَّ إِن كُنتُم إِيَّاهُ تَعبُدُونَ﴾

vaan kumartukaa Allahille, joka on luonut ne, jos te (aidosti) palvotte vain Häntä.” (41:37)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّ رَبَّكُمُ اللّهُ الَّذِي خَلَقَ السَّمَاوَاتِ وَالأَرضَ فِي سِتَّةِ أَيَّامٍ ثُمَّ استَوَى عَلَى العَرشِ

“Totisesti, teidän Valtiaanne on Allah, joka loi taivaat ja maan kuudessa ajanjaksossa, sitten nousi valtaistuimen yläpuolelle.

 

يُغشِي اللَّيلَ النَّهَارَ يَطلُبُهُ حَثِيثاً وَالشَّمسَ وَالقَمَرَ وَالنُّجُومَ مُسَخَّرَاتٍ بِأَمرِهِ

Hän aiheuttaa yön peittämään päivän, jota se seuraa viiveettä. Aurinko, kuu ja tähdet ovat kaikki alistuneita Hänen käskyynsä.

 

أَلاَ لَهُ الخَلقُ وَالأَمرُ تَبَارَكَ اللّهُ رَبُّ العَالَمِينَ﴾

Totisesti, luominen ja käskeminen (lakien määrääminen) kuuluvat vain Hänelle. Ylistetty on Hän, (koko) luomakunnan Valtias.” (7:54)

 

‏وَالرَّبُّ هُوَ: المَعبُودُ؛

Ja Valtias on Hän, jota palvotaan.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿يَأيُّهَا النَّاسُ

“Oi ihmiskunta,

 

اعبُدُوا رَبَّكُمُ الذَِّي خَلَقَكُم وَالذِّّينَ مِن قَبلكُم لَعَلَّكُم تَتَّقُونَ﴾

palvokaa teidän Valtiastanne, joka loi teidät ja nuo, jotka olivat ennen teitä, jotta teistä tulisi hurskaita¹.

 

 

¹ Eli niitä, joilla on taqwaa. 

Taqwa tarkoittaa tietoisuutta Allahista tavalla, että henkilö ei tee mitä ikinä hän tahtoo, vaan hän pyrkii siihen, mitä hänen Luojansa on määrännyt ja välttää sitä, mitä hänen Luojansa on kieltänyt. Henkilö, jolla on taqwaa, muistaa Luojaansa jokaisessa tilanteessa ja miettii tekojaan peläten hänen Luojansa oikeudenmukaista rangaistusta, jonka epäoikeudenmukaiset tulevat ansaitsemaan. Taqwa voidaan siis kääntää tietoisuudeksi tai peloksi, jota palvelija tuntee Luojaansa kohtaan.

Umar Ibn Al-Khattab - Allah olkoon tyytyväinen häneen - sanoi:

 

مَنْ خَافَ الله لَمْ يَشْفِ غَيْظَهُ وَمَنِ اتْقَى الله لَمْ يَصْنَعْ مَا يُرِيدُ

“Kuka ikinä pelkää Allahia ei purkaa vihaansa ja kuka ikinä on tietoinen Allahista ei tee mitä ikinä hän tahtoo.”

 

(Al-Zuhd li-Abi Dawuud 98)

 

‘Umar Ibn Abdul-Aziz - Allah armahtakoon hänet - sanoi:

 

التقوى ترك ما حرَّم الله، وأداء ما افترض الله

“At-Taqwa on sen jättämistä, minkä Allah kielsi ja sen tekemistä, minkä Allah on tehnyt pakolliseksi.”

 

(المطلع على أبواب المقنع)

 

﴿الَّذِي جَعَلَ لَكُمُ الأَرضَ فِرَاشًا وَالسَّماءَ بِناءً

Häntä, joka on tehnyt maan (laajaksi) lepopaikaksi teille ja taivaan sen kanneksi.

 

وَأَنزَلَ مِنَ السَّمَاءِ مَاءً فَأَخرَجَ بِهِ مِنَ الثَّمَرَاتِ رِزقًا لَكُم

Ja (Hän on) lähettänyt taivaasta vettä, ja tuonut ulos sen kautta (maasta) hedelmiä ravinnoksi teitä varten.

 

فَلاَ تَجعَلُوا لِلَّهِ أَندَادًا وَأَنتُم تَعَلُمُونَ﴾

Joten älkää asettako Allahille rinnakkaisia tietäessänne (että vain Luojanne, Joka ravitsee teitä, ansaitsee tulla palvotuksi).” (2:21-22)

 

قَالَ ابنُ كَثِيرٍ -رَحِمَهُ اللَّهُ تَعَالَى-:

Ibn Katheer - Allah, Korkein, armahtakoon hänet - sanoi:

 

((الخَالِقُ لِهَذِهِ الأَشيَاءِ هُوَ المُستَحِقُّ لِلعِبَادَةِ))

“Hän, joka loi nämä asiat, on palvomisen arvoinen.”

 

وَأَنوَاعُ العِبَادَةِ الَّتِي أَمَرَ اللَّهُ بِهَا

Palvonnan tyypit, joita Allah on käskenyt

 

-مِثلُ:

ovat esimerkiksi:

 

الإِسلَامِ، وَالإِيمَانِ، وَالإِحسَانِ؛

al-islaam, al-iimaan (usko) ja al-ihsaan (erinomaisuus).

 

وَمِنهَا:

Ja niihin sisältyy:

 

الدُّعَاءُ،

(1) pyyntörukous (ad-du’aa’),

 

وَالخَوفُ،

(2) ja (Valtiuuden) pelkäminen (al-khawf),

 

وَالرَّجَاء،

(3) ja toivo (tyytyväisyyttä ja palkkiota kohtaan) (ar-rajaa’),

 

وَالتَّوَكُّلُ،

(4) ja luottamuksen asettaminen (at-tawakkul),

 

وَالرَّغبَةُ،

(5) ja rakkauden ja kaipuun ansiosta tuleva halu saavuttaa tyytyväisyyttä (ar-raghbah),

 

وَالرَّهبَةُ،

(6) ja tyytyväisyyden saavuttamisen pelko hurskaiden tekojen aikana (ar-rahbah),

 

وَالخُشُوعُ،

(7) ja nöyryydestä johtuva pelko (al-khushoo’),

 

وَالخَشيَةُ،

(8) ja kunnioituksesta johtuva pelko (al-khashyah),

 

وَالإِنَابَةُ،

(9) ja katumukseen kääntyminen (al-inaabah),

 

وَالِاستِعَانَةُ،

(10) ja tuen pyytäminen (al-isti’aanah),

 

وَالِاستِعَاذَةُ،

(11) ja turvan pyytäminen (al-isti’aadhah),

 

وَالِاستِغَاثَةُ،

(12) ja avun pyytäminen koettelemuksen aikana (al-istighaathah),

 

وَالذَّبحُ،

(13) ja uhrauksen tarjoaminen (ad-dhabh),

 

وَالنَّذرُ،

(14) ja valan tekeminen (an-nadhr ¹).

 

 

¹ Tähän kuuluu esim. Allahille valan tekeminen olla tietyssä asiassa tottelevainen Allahia kohtaan. Tällaiset valat on pakollista täyttää, kuten Allah sanoi:

 

يُوفُونَ بِالنَّذْرِ

“He (ovat niitä, jotka) täyttävät valansa.” (76:7)

 

Valan tekemisen kanssa on kuitenkin hyvä olla varovainen, jos riskinä henkilö ei pystykään täyttää valaansa. Tätä aihetta käsitellään enemmän muissa kirjoissa, kuten Kitaab At-Tawhiidissa (Monoteismin kirjassa), joka on tämän kirjasarjan seuraavassa osassa.

Profeetta ﷺ sanoi:

 

مَنْ نَذَرَ أَنْ يُطِيعَ اللَّهَ فَلْيُطِعْهُ وَمَنْ نَذَرَ أَنْ يَعْصِيَهُ فَلَا يَعْصِهِ.

“Kuka ikinä vannoo, että hän tulee olemaan tottelevainen Allahille, niin olkoon hän tottelevainen Hänelle. Ja kuka ikinä vannoo olla tottelematon Allahille, niin hänen ei tule olla tottelematon Hänelle.”

 

(Sahih Al-Bukhari 6700)

 

 

وَغَيرُ ذَلِكَ مِن أَنوَاعِ العِبَادَةِ الَّتِي أَمَرَ اللَّهُ بِهَا: كُلُّهَا لِلَّهِ تَعَالَى؛

Ja kaikki muut palvonnan muodot, joita Allah on määrännyt. Kaikki nämä ovat vain Allahille, Korkeimmalle (eli ne tulee tehdä vain Allahille ja tavoitellen palkkiota vain Häneltä).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

وَأَنَّ المَسَاجِدَ لِلَّهِ فَلَا تَدعُوا مَعَ اللَّهِ أَحَدًا

“Ja rukouspaikat (al-masaajid) ovat vain Allahille, joten älkää kutsuko ketään muuta Allahin lisäksi.” (72:18)

 

فَمَن صَرَفَ مِنهَا شَيئًا لِغَيرِ اللَّهِ فَهُوَ مُشرِكٌ كَافِرٌ

Joten kuka ikinä osoittaa jonkun näistä palvonnan muodoista muulle kuin Allahilla on polyteisti epäuskovainen.

 

وَالَّدلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

(1) Ja todiste (pyyntörukoukselle) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

وَمَن يَدعُ مَعَ اللَّهِ إِلَهًا آخَرَ لَا بُرهَانَ لَهُ بِهِ فَإِنَّمَا حِسَابُهُ عِندَ رَبِّهِ إِنَّهُ لَا يُفلِحُ الكَافِرُونَ

“Kuka ikinä pyytää Allahin lisäksi muuta jumalaa, ei omista mitään todistetta sille (että joku muu olisi kutsumisen tai palvomisen arvoinen). Hänen tuomionsa tulee olemaan hänen Valtiaansa luona. Totisesti, epäuskovat eivät tule koskaan olemaan menestyneitä.” (23:117)

 

وَفِي الحَدِيثِ:

Ja perimätiedossa (hadithissa):

 

 

«الدُّعَاءُ مُخُّ العِبَادَةِ»

“Pyyntörukous (ad-duaa’) on palvonnan ydin.” ¹

 

¹ Tämä hadith on heikko Ibn Utheymiinin, Al-Albaanin ja valtaosan oppineista mukaan, mutta sen autenttinen versio on:

 

الدُّعَاءُ هُوَ الْعِبَادَةُ

“Pyyntörukous on palvontaa.”

 

(Sunan Abi Dawud 1479, sahih Al-Albaanin mukaan)

 

 

Hadiithin merkitys on siis oikea, vaikka kirjailijan käyttämä versio on heikko.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَقَالَ رَبُّكُمُ ادعُونِي أَستَجِب لَكُم إِنَّ الَّذِينَ يَستَكبِرُونَ عَن عِبَادَتِي سَيَدخُلُونَ جَهَنَّمَ دَاخِرِينَ﴾

“Teidän Valtiaanne sanoi: ‘Kutsukaa Minua ja Minä vastaan teille. Totisesti, nuo, jotka ovat liian ylpeitä palvomaan Minua, tulevat astumaan helvettiin häpeällisesti.” (40:60)

 

وَدَلِيلُ الخَوفِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(2) Ja todiste (Valtiuuden) pelkämiselle (al-khawf) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿فَلَا تَخَافُوهُم وَخَافُونِ إِن كُنتُم مُّؤمِنِينَ﴾

“Joten älkää pelätkö heitä, vaan pelätkää Minua, jos te olette (aitoja) uskovaisia.” (3:175)

 

وَدَلِيلُ الُرَّجَاءِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(3) Ja todiste toivolle (ar-rajaa’) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿فَمَن كَانَ يَرجُو لِقَاءَ رَبِّهِ فَليَعمَل عَمَلًا صَالِحًا وَلَا يُشرِك بِعِبَادَةِ رَبِّهِ أَحَدًا﴾

“Kuka ikinä toivoo hänen Valtiaansa tapaamista, tehköön hän hurskaita tekoja ja olkoon hän asettamatta palvonnassa mitään (tai ketään) hänen Valtiaansa (eli Allahin) rinnalle.” (18:118)

 

وَدَلِيلُ التَوَكُّل؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(4) Ja todiste luottamuksen asettamiselle (at-tawakkul) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَعَلَى اللَّهِ فَتَوَكَّلُوا إِن كُنتُم مُؤمِنِينَ﴾،

“Asettakaa luottamuksenne Allahiin, jos olette (aitoja) uskovaisia.”

(5:23)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَمَن يَتَوَكَّل عَلَى اللَّهِ فَهُوَ حَسبُهُ﴾

“Ja kuka ikinä asettaa luottamuksensa Allahin, niin Hän (eli Allah) on hänelle (asettajalle) tarpeeksi.” (65:3)

 

وَدَلِيلُ الرَّغبَةِ وَالرَّهبَةِ وَالخُشُوعِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(5, 6, 7) Ja todiste tekojen tekemiselle suurella rakkaudella ja toivolla pyrkien saavuttaa rakkaan tyytyväisyyttä (ar-raghbah) ja hurskaiden tekojen aikana tunnettuun pelkoon (ar-rahbah) ja nöyryydestä johtuvalle pelolle (al-khushoo’), on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّهُم كَانُوا يُسَارِعُونَ فِي الخَيرَاتِ وَيَدعُونَنَا رَغَبًا وَرَهَبًا وَكَانُوا لَنَا خَاشِعِين﴾

“Heillä oli tapana kiiruhtaa hyviin (eli omistautumisen ja tottelevaisuuden) tekoihin ja he kutsuivat Meitä (eli Allahia) rakkaudella ja peläten ja he olivat nöyriä Meille (eli Allahille).” (21:90)

 

وَدَلِيلُ الخَشيَةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(8) Ja todiste kunnioituksesta johtuvalle pelolle (al-khashyah) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿فَلاَ تَخشَوهُم وَاخشَونِي﴾

“Joten älkää omatko (kunnioituksesta johtuvaa) pelkoa heitä kohtaan, vaan omatkaa (kunnioituksesta johtuvaa) pelkoa Minua kohtaan.”

(2:125)

 

وَدَلِيلُ الإِنَابَةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(9) Ja todiste katumukseen kääntymiselle (al-inaabah) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَأَنِيبُوا إِلَى رَبِّكُم وَأَسلِمُوا لَهُ﴾

“Joten kääntykää katuen Valtiaanne luokse ja antautukaa Hänelle.” (39:54)

 

وَدَلِيلُ الِاستِعَانَةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(10) Ja todiste tuen pyytämiselle (al-isti’aanah) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِيَّاكَ نَعبُدُ وَإِيَّاكَ نَستَعِينُ﴾،

“Vain Sinua (Allah) me palvomme ja vain Sinulta me pyydämme apua.”

(1:5)

 

وَفِي الحَدِيثِ:

Ja hadiithissa:

 

«إِذَا استَعَنتَ فَاستَعِن بِاللَّهِ»

‘Jos pyydät apua, niin pyydä Allahilta.” ¹

 

¹ Avun pyytäminen luoduilta on sallittua vain asioissa, joissa heillä on kykyä auttaa. Esimerkiksi voimme pyytää ystäväämme ojentaa kynä meille, mutta emme voi pyytää heiltä asioita, jota vain Allah kontrolloi, kuten menestystä. Avun pyytäminen on sallittua niin kauan kuin henkilö, jolta pyydetään on elossa, paikalla oleva tai kykenevä kuulemaan viestisi ja kykeneväinen auttaa asiassa. Saudi-Arabian Fatwa-komitean oppineet mainitsevat aiheesta sanoen:

 

الاستعانة بالحي الحاضر القادر فيما يقدر عليه جائزة

“Avun pyytäminen on sallittua elävältä, paikalla olevalta (tai häneltä, joka saa viestisi) ja kykenevältä henkilöltä niissä asioissa, joissa hänellä (kysytyltä) on kykyä (tai mahdollisuutta auttaa).”

 

(Kitaabu Fataawa Al-Lagnati-d-Daaimah, fatwa 4162)

 

وَدَلِيلُ الِاستِعَاذَةِ؛

(11) Ja todiste turvan pyytämiselle (al-isti’aadhah) on

 

قَولُهُ تَعَالَى:

Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿قُل أَعُوذُ بِرَبِّ الفَلَقِ﴾،

“Sano: ‘Pyydän turvaa aamunkoiton Valtiaalta.’” (113:1)

 

وَ ﴿قُل أَعُوذُ بِرَبِّ النَّاسِ﴾

ja “Sano: ‘Pyydän turvaa ihmiskunnan Valtiaalta.’” (114:1)

 

وَدَلِيلُ الِاستِغَاثَةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(12) Ja todiste avun pyytämiselle koettelemuksen aikana (al-istighaathah) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِذ تَستَغِيثُونَ رَبَّكُم فَاستَجَابَ لَكُم﴾

“Kun pyysitte apua (ja vapautusta koettelemuksesta) Valtiaaltanne ja Hän vastasi teille.”(8:9)

 

وَدَلِيلُ الذَّبحِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(13) Ja todiste uhraamiselle (ad-dhabh) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿قُل إِنَّ صَلاَتِي وَنُسُكِي وَمَحيَايَ وَمَمَاتِيَ لِلَّهِ رَبِّ العَالَمِينَ ۝ لَا شَرِيكَ لَهُ﴾،

“Sano: ‘Totisesti minun rukoukseni, uhraukseni, elämäni ja kuolemani ovat puhtaasti vain Allahille, luomakunnan Valtiaalle. Hänellä (Allahilla) ei ole vertaista.’”(6:162-163)

 

وَمِنَ السُّنَّةِ قَولُهُ ﷺ:

Ja (todiste) sunnasta on hänen (profeetan ﷺ) lausuntonsa:

 

«لَعَنَ اللَّهُ مَن ذَبَحَ لِغَيرِ اللهِ»

‘Allah on kironnut hänet, joka teurastaa muulle kuin Allahillle.”

 

وَدَلِيلُ النَّذرِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

(14) Ja todiste vannomiselle (an-nadhr) on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿يُوفُونَ بِالنَّذرِ وَيَخَافُونَ يَومًا كَانَ شَرُّهُ مُستَطِيرًا﴾

“He täyttävät heidän valansa ja pelkäävät päivää, jonka pahuus on laajalle levinnyttä.” (76:7)

 

الأَصلُ الثَّانِي

Toinen perusperiaate on

 

 

مَعرِفَةُ دِينِ الإِسلاَمِ بِالأَدِلَّةِ،

tietämys islamin uskonnosta todisteineen,

 

وَهُوَ الِاستِسلاَمُ لِلَّهِ بِالتَّوحِيدِ،

ja se (islam) on Allahille antautumista monoteismilla (tawhiidilla),

 

وَالِانقِيَادُ لَهُ بِالطَّاعَةِ، وَالبَرَاءَةُ وَالخُلُوصُ مِنَ الشِّركِ وَأَهلِهِ.

Hänen tottelevaisuuteensa omistautumista ja itsensä liittämättömyyttä ja erottamista vertaisten asettamisesta (shirkistä) ja sen ihmisistä.

 

وَهُوَ ثَلَاثُ مَرَاتِبَ:

Ja sitä (islamin uskontoa) on kolmea tasoa:

 

الإِسلَامُ، وَالإِيمَانُ، وَالإِحسَانُ

al-islaam, al-iimaan ja al-ihsaan

 

وَكُلُّ مَرتَبَةٍ لَهَا أَركَانٌ.

ja jokaisella tasolla on sen pilarinsa.

 

فَأَركَانُ الإِسلاَمِ خَمسَةٌ:

Islamin pilarit ovat viisi:

 

شَهَادَةِ أَن لاَ إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ وَأَنَّ مُحَمَّدًا رَسُولُ اللَّهِ،

1. Uskontunnustus: ettei ole muuta jumalaa palvomisen arvoista kuin Allah ja Muhammad on Allahin sanansaattaja.

 

وَإِقَامِ الصَّلَاةِ،

2. Rukouksen suorittaminen (viidesti päivässä).

 

وَإِيتَاءِ الزَّكَاةِ،

3. Almuveron (zakat ul-maalin, eli omaisuuden almuveron) antaminen.

 

وَصَومِ رَمَضَانَ،

4. Ramadanin (kuukauden) paastoaminen.

 

وَحَجِّ البَيتِ اللَّهِ الحَرَامِ.

5. Pyhiinvaellus Allahin pyhään taloon (eli Kaabaan).

 

فَدَلِيلُ الشَّهَادَةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى

Todiste uskontunnustukselle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿شَهِدَ اللَّهُ أَنَّهُ لَا إِلَهَ إِلَّا هُوَ وَالمَلَائِكَةُ وَأُولُوا العِلمِ قَائِمًا بِالقِسطِ

“Allah todistaa ettei ole muuta palvomisen arvoista kuin Hän ja (niin tekevät myös) enkelit ja tiedon ihmiset. Hän ylläpitää (Hänen luomakuntaansa) oikeudenmukaisuudella.

 

لَا إِلَهَ إِلَّا هُوَ العَزِيزُ الحَكِيمُ﴾

Ei ole muuta jumalaa (palvomisen arvoista) kuin Hän, Kaikkivaltias, Viisain.” (3:18)

 

وَمَعنَاهَا: لَا مَعبُودَ بِحَقٍّ إِلَّا اللهُ

Ja sen merkitys: kellään (eikä millään) ei ole oikeutta olla palvottu kuin Allahilla (ks. 22:62).

 

 

((لاَ إِلَهَ)) نَافِيًا جَمِيعَ مَا يُعبَدُ مِن دُونِ اللهِ

“Laa ilaaha” (lausutaan) kieltäen jokaisen muun oikeuden tulla palvotuksi paitsi Allahin.

 

((إِلَّا اللَّهُ)) مُثبِتًا العِبَادَةَ للَّهِ وَحدَهُ

“illa Allah” (lausutaan) vahvistaen, että palvonta on yksinomaan Allahille.

 

لَا شَرِيكَ لَهُ فِي عِبَادَتِهِ، كَمَا أَنَّهُ لَا شَرِيكَ لَهُ فِي مُلكِهِ

Hänellä ei ole vertaista palvonnassa (jonka kohteena vain Hän ansaitsee olla), aivan kuin Hänellä ei ole vertaista Hänen Valtakunnassaan (eli sen Ylläpitäjänä ja Luojana).

 

وَتَفسِيرُهَا الَّذِي يُوَضِّحُهَا؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja selitys, joka tekee sen selkeäksi on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَإِذ قَالَ إِبرَاهِيمُ لِأَبِيهِ وَقَومِهِ

“Ja kun Aabraham (Ibrahim) sanoi hänen isälleen ja hänen kansalleen:

 

إِنَّنِي بَرَاءٌ مِمَّا تَعبُدُونَ ۝ إِلَّا الَّذِي فَطَرَنِي﴾،

‘Totisesti, minä olen vapaa niistä, joita te palvotte paitsi Hänestä, joka loi minut.’”(43:26)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿قُل يَا أَهلَ الكِتَابِ تَعَالَوا إِلَى كَلَمَةٍ سَوَاءٍ بَينَنَا وَبَينَكُم أَلَّا نَعبُدَ إِلاَّ اللَّهَ وَلَا نُشرِكَ بِهِ شَيئًا وَلَا يَتَّخِذَ بَعضُنَا بَعضًا أَربَابًا مِن دُونِ اللَّهِ

“Sano: ‘Oi kirjan ihmiset, tulkaa oikeudenmukaisen lausunnon luokse, joka on välillämme: ettemme palvo muuta kuin Allahia, emmekä aseta vertaisia Hänen rinnalleen ja että kukaan meistä ei ota Valtiaiksi muita kuin Allahin.’

 

فَإِن تَوَلَّوا فَقُولُوا اشهَدُوا بِأَنَّا مُسلِمُونَ﴾

Sitten, jos he kääntyvät pois, niin sanokaa: ‘Todistakaa, että Me olemme muslimeita (Jumalan tahtoon antautuvia).’” (3:64)

 

وَدَلِيلُ شَهَادَةِ أَنَّ مُحَمَّدًا رَسُولُ اللهِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste sille, että Muhammad (ﷺ) on Allahin sanansaattaja on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿لَقَد جَاءَكُم رَسُولٌ مِن أَنفُسِكُم

“Totisesti, teidän joukostanne on tullut sanansaattaja (Muhammad ﷺ).

 

عَزِيزٌ عَلَيهِ مَا عَنِتُّم حَرِيصٌ عَلَيكُم بِالمُؤمِنِينَ رَؤُوفٌ رَّحِيمٌ﴾

Häntä surettaa teidän kärsimyksenne, hän on huolissaan teistä (siitä, että saatteko te oikealle tielle johdatusta) ja hänellä on empatiaa ja armoa uskovaisia kohtaan.” (9:128)

 

وَمَعنَى شَهَادَةِ أَنَّ مُحَمَّدًا رَسُولُ اللهِ:

Ja uskontunnustuksen “Muhammad on Allahin sanansaattaja” (-osion) merkitys on

 

طَاعَتُهُ فِيمَا أَمَرَ،

totella häntä siinä, mitä hän on määrännyt (ks. 4:59),

 

وَتَصدِيقُهُ فِيمَا أَخبَرَ،

hyväksyä totuutena, mitä hän on kertonut (ks. 53:3),

 

 

وَاجتِنَابُ مَا عَنهُ نَهَى وَزَجَرَ،

välttää kaikkea mitä hän on kieltänyt (ks. 59:7)

 

وَأَن لَا يُعبَدَ اللَّهُ إِلَّا بِمَا شَرَعَ.

ja että Allahia ei palvota paitsi sillä, mitä hän (ﷺ) on laillistanut. ¹

 

¹ Eli palvomme Allahia vain niillä rituaalisilla palvontateoilla, joita Hänen sanansaattajansa ﷺ on laillistanut meille. Profeetta ﷺ sanoi:

 

مَنْ أَحْدَثَ فِي أَمْرِنَا هَذَا مَا لَيْسَ مِنْهُ فَهُوَ رَدٌّ 

“Kuka ikinä tekee jonkun teon, joka ei ole meidän asiamme mukainen, tulee saamaan sen hylätyksi.”

 

(Sahih Al-Bukhari 2697, Sahih Muslim 1718)

 

وَدَلِيلُ الصَّلَاةِ، وَالزَّكَاةِ، وَتَفسِيرِ التَّوحِيدِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste rukoukselle, almuverolle, ja monoteismin selitykselle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausunnossa:

 

﴿وَمَا أُمِرُوا إِلَّا لِيَعبُدُوا اللَّهَ مُخلِصِينَ لَهُ الدِّينَ حُنَفَاءَ

“Ja heitä ei käsketty paitsi, että he palvoisivat Allahia vilpittömästi, tehden uskonnon oikeamielisesti Hänelle,

 

وَيُقِيمُوا الصَّلَاةَ وَيُؤتُوا الزَّكَاةَ وَذَلِكَ دِينُ القَيِّمَةِ﴾

ja suorittaa rukous ja antaa almuvero ja tuo on oikea uskonto.” (98:5)

 

وَدَلِيلُ الصِّيَامِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste paastolle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿يَا أَيُّهَا الَّذِينَ آمَنُوا كُتِبَ عَلَيكُمُ الصِّيَامُ كَمَا كُتِبَ عَلَى الَّذِينَ مِن قَبلِكُم لَعَلَّكُم تَتَّقُونَ﴾

“Oi te, jotka uskotte, paasto on määrätty teille aivan kuin se oli määrätty niille, jotka olivat ennen teitä, jotta teistä tulisi tietoisia Allahista¹ .” (2:183)

 

 

وَدَلِيلُ الحَجِّ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste pyhiinvaellukselle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَلِلَّهِ عَلَى النَّاسِ حِجُّ البَيتِ مَنِ استَطَاعَ إِلَيهِ سَبِيلًا

“Pyhiinvaellus taloon on niiden ihmisten velvollisuus Allahia kohtaan, jotka kykenevät ottaa sen tien.

 

وَمَن كَفَرَ فَإِنَّ اللَّهَ غَنِيٌّ عَنِ العَالَمِينَ﴾

Ja kuka ikinä epäuskoo, niin (tietäkää, että) totisesti Allah on riippumaton Luomakunnasta. ” (3:97)

 

المَرتَبَةُ الثَّانِيَةُ: الإِيمَانُ

Toinen taso: al-iimaan (usko).

 

وَهُوَ: بِضعٌ وَسَبعُونَ شُعبَةً،

Ja sillä on kolmesta yhdeksään sekä seitsemänkymmentä (eli yli seitsemänkymmentä) oksaa.

 

أَعلاَهَا قَولُ: لَا إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ،

Korkein niistä on ”Laa ilaaha illAllah” -lausunto.

 

وَأَدنَاهَا إِمَاطَةُ الأَذَى عَنِ الطَّرِيقِ،

Matalin niistä on haitallisen asian poistaminen polulta,

 

وَالحَيَاءُ شُعبَةٌ مِنَ الإِيمَانِ.

ja al-hayaa’ (siveys ja ujous) on osa uskoa.

 

وَأَركَانُهُ سِتَّةٌ:

Sen pilarit ovat kuusi:

 

أَن تُؤمِنَ بِاللَّهِ، وَمَلاَئِكَتِهِ، وَكُتُبِهِ، وَرُسُلِهِ، وَاليَومِ الآخِرِ، وَبِالقَدَرِ خَيرِهِ وَشَرِّهِ.

uskoa Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa, Hänen sanansaattajiinsa, viimeiseen päivään ja kohtaloon - sen hyvään ja huonoon.

 

وَالدَّلِيلُ عَلَى هَذِهِ الأَركَانِ السِّتَّةِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste näille kuudelle pilarille on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿لَيسَ البِرَّ أَن تُوَلُّوا وُجُوهَكُم قِبَلَ المَشرِقِ وَالمَغرِبِ وَلَكِنَّ البِرَّ مَن آمَنَ بِاللَّهِ وَاليَومِ الآخِرِ وَالمَلَائِكَةِ وَالكِتَابِ وَالنَّبِيِّينَ﴾

“Ei ole hurskautta (pelkästään se), että käännätte kasvonne itään tai länteen (eli Qiblan suuntaan rukouksissanne), vaan (aidosti) hurskas on hän, joka (lisäksi) uskoo Allahiin, viimeiseen päivään, enkeleihin, kirjaan ja profeettoihin.” (2:177)

 

وَدَلِيلُ القَدَرِ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste kohtalolle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّا كُلَّ شَيءٍ خَلَقنَاهُ بِقَدَرٍ﴾

“Totisesti, Me olemme luoneet kaikki asiat ennalta määrätyllä kohtalolla.”

(54:49)

 

المَرتَبَةُ الثَّالِثَةُ:

Kolmas taso:

 

الإِحسَانُ

al-ihsaan (erinomaisuus).

 

- رُكنٌ وَاحِدٌ -

Se on yksi pilari

 

وَهُوَ: أَن تَعبُدَ اللهَ وَحدَهُ كَأَنَّكَ تَرَاهُ فَإِن لَم تَكُن تَرَاهُ فَإِنَّهُ يَرَاكَ

ja se on sitä, että palvot Allahia aivan kuin näkisit Hänet ja jos et näe Häntä (eli jos et pysty palvomaan Häntä sellaisella erinomaisuudella, jota henkilö suorittaisi jos Hän näkisi Allahin), niin (tiedostaen, että) Hän näkee sinut.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّ اللَّهَ مَعَ الَّذِينَ اتَّقَوا وَالَّذِينَ هُم مُحسِنُونَ﴾

“Totisesti, Allah on niiden kanssa, jotka pelkäävät Häntä ja niiden kanssa, jotka tekevät hyvää (muhsinuuna).” (16:128)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja (todisteena) Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَتَوَكَّل عَلَى العَزِيزِ الرَّحِيمِ ۝

“Ja aseta luottamuksesi Kaikkivaltiaaseen, Armeliaimpaan,

 

الَّذِي يَرَاكَ حِينَ تَقُومُ ۝

joka näkee sinut, kun nouset (yksin yörukouksiin)

 

وَتَقَلُّبَكَ فِي السَّاجِدِينَ﴾

ja liikkeesi kumartujien joukossa (yhteisrukouksissa).” (26:217)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَمَا تَكُونُ فِي شَأنٍ وَمَا تَتلُو مِنهُ مِن قُرآنٍ وَلَا تَعمَلُونَ مِن عَمَلٍ إِلَّا كُنَّا عَلَيكُم شُهُودًا إِذ تُفِيضُونَ فِيهِ﴾

“Ja (oi Muhammad) et ole osallisena missään asiassa, etkä lue mitään Koraanista ja te (ihmiset) ette tee mitään tekoa paitsi, että Me olemme todistajia, kun te teette sitä.” (10:61)

 

وَالدَّلِيلُ مِنَ السُّنَّةِ

Ja todiste sunnasta on

 

حَدِيثُ جَبرَائِيلَ المَشهُورُ، عَن عُمَرَ رضي الله عنه قَالَ

kuuluisa Jibriilin hadith, jonka raportoi Umar - Allah olkoon tyytyväinen häneen - :

 

بَينَمَا نَحنُ عِندَ رَسُولِ اللَّهِ ﷺ ذَاتَ يَومٍ، إِذ طَلَعَ عَلَينَا رَجُلٌ،

“Eräänä päivänä, kun me olimme Allahin sanansaattajan ﷺ kanssa, eräs mies tuli luoksemme.

 

 

شَدِيدُ بَيَاضِ الثِّيَابِ،

Hänen vaatteensa olivat erittäin valkoiset,
 

 

شَدِيدُ سَوَادِ الشَّعرِ،

hänen hiuksensa olivat erittäin mustat,

 

لَا يُرَى عَلَيهِ أَثَرُ السَّفَرِ، وَلَا يَعرِفُهُ مِنَّا أَحَدٌ،

hänessä ei näkynyt mitään matkustuksen jälkeä ja kukaan meistä ei tiennyt häntä.

 

حَتَّى جَلَسَ إِلَى النَّبِيِّ ﷺ، فَأَسنَدَ رُكبَتَيهِ إِلَى رُكبَتَيهِ، وَوَضَعَ كَفَّيهِ عَلَى فَخِذَيهِ، وَقَالَ: يَا مُحَمَّدُ!

Hän istui alas lähelle profeettaa ﷺ, asetti polvensa profeetan ﷺ polvien eteen ja laittoi kätensä hänen ﷺ reisilleen ja sanoi: ‘Oi Muhammad,

 

أَخبِرنِي عَنِ الإِسلَامِ؟

kerro minulle islamista.’

 

فَقَالَ رَسُولُ اللَّهِ ﷺ:

Joten Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi:

 

الإِسلَام: أَن تَشهَدَ أَن لَا إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ وَأَنَّ مُحَمَّدًا رَسُولُ اللَّهِ، وَتُقِيمَ الصَّلاَةَ، وَتُؤتِيَ الزَّكَاةَ، وَتَصُومَ رَمَضَانَ، وَتَحُجَّ البَيتَ إِنِ استَطَعتَ إِلَيهِ سَبِيلًا،

‘Islam on sitä, että todistat, ettei ole muuta jumalaa palvomisen arvoista kuin Allah ja että Muhammad on Allahin sanansaattaja, suoritat rukouksen (viidesti päivässä), annat almuveron, paastoat ramadanin (kuukauden) ja suoritat pyhiinvaelluksen taloon, jos pystyt ottaa sen tien (fyysisesti ja taloudellisesti).’

 

قَالَ: صَدَقتَ -

Hän (mies) sanoi: ‘Olet puhunut totta.’

 

 

فَعَجِبنَا لَهُ, يَسأَلُهُ وَيُصَدِّقُهُ.

Me olimme ihmettyneitä hänestä ja siitä, että hän kysyi häneltä (profeetalta ﷺ) ja kertoi hänen ﷺ olevan oikeassa.

 

قَالَ: أَخبِرنِي عَنِ الإِيمَانِ؟

(Sitten) hän (mies) sanoi: ‘Kerro minulle al-iimaanista (eli uskosta).’

 

 

قَالَ: أَن تُؤمِنَ بِاللَّهِ، وَمَلاَئِكَتِهِ، وَكُتُبِهِ، وَرُسُلِهِ، وَاليَومِ الآخِرِ، وَتُؤمِنَ بِالقَدَرِ خَيرِهِ وَشَرِّهِ،

Hän (profeetta ﷺ) sanoi: ‘Se on sitä, että uskot Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa, Hänen sanansaattajiinsa, viimeiseen päivään ja kohtaloon - sen hyvään ja sen pahaan (eli siihen, että myös sen huonot puolet ovat loppupeleissä oikeudenmukaisia ja kohtalo on aina uskovaisen eduksi, sillä Allah on Kaikkitietävin, Viisain ja Oikeudenmukaisin)¹.’

 

¹ Jokaisessa pahassa tapahtumassa on viisaus takana ja jokin hyvä seuraus, joka siitä aiheutuu. Pahuus ei ole Allahin teoista, vaan sitä tapahtuu Hänen luotujensa keskuudessa ja Allah sallii pahuuden tapahtua siitä seuraavan hyvän ja viisauden takia, vaikka ihmiset eivät näkisi sitä (ks. Al-Qawl Al-Mufiid ‘alaa Kitaab At-Tawhiid). Uskovainen siis muistaa tämän onnettomuudenkin aikana, eikä hän vaivu epätoivoon, vaikka hän tuntisi surua. Jokaisessa tilanteessa on vähintään jokin opetus takana tai tilaisuus kääntyä Allahin puoleen. Joskus onnettomuus voi muuttaa ihmisen elämän parempaan suuntaan, jos hän osaa asennoitua siihen oikein ja monelle onnettomuus on herätys palata Allahin tielle. Tässä on myös syytä muistuttaa, että Allah sanoi:

 

ۚ إِنَّ رَبَّكَ عَلِيمٌ حَكِيمٌ

“Totisesti, Valtiaasi on Kaikkitietävä, Viisain.”

 

(12:6)

 

قَالَ: صَدَقتَ.

Hän (mies) sanoi: ‘Olet puhunut totta.’

 

قَالَ: أَخبِرنِي عَنِ الإِحسَانِ؟

(Sitten) hän sanoi: ‘Kerro minulle al-ihsaanista (erinomaisuudesta).’

 

 

قَالَ: أَن تَعبُدَ اللَّهَ كَأَنَّكَ تَرَاهُ، فَإِن لَم تَكُن تَرَاهُ فَإِنَّهُ يَرَاكَ.

Hän (profeetta ﷺ) sanoi: ‘Se on sitä, että palvot Allahia kuin näkisit Hänet ja vaikka et näe Häntä, niin tiedostat, että Hän näkee sinut.’

 

قَالَ: ثُمَّ انطَلَقَ فَلَبِثتُ مَلِيًّا، ثُمَّ قَالَ لِي:

Hän (Umar) sanoi (tässä raportissa): ‘Sen jälkeen mies lähti. Odotin hetken ja sitten hän (profeetta ﷺ) sanoi minulle:

 

يَا عُمَرُ! أَتَدرِي مَنِ السَّائِلُ؟

‘Oi Umar, tiedätkö kuka tuo kysyjä oli?’

 

قُلتُ: اللَّهُ وَرَسُولُهُ أَعلَمُ.

Sanoin: ‘Allah ja Hänen sanansaattajansa tietävät parhaiten.’

 

قَالَ: فَإِنهُ جِبرِيلُ، أَتَاكُم يُعَلِّمُكُم دِينَكُمْ.

Hän (profeetta ﷺ) sanoi: ‘Tuo oli Jibriil (enkeli), joka tuli opettamaan teille teidän uskontonne.’”

 

الأَصلُ الثَّالِثُ

Kolmas perusperiaate:

 

 

مَعرِفَةُ نَبِيِّكُم مُحَمَّدٍ ﷺ،

Tuntemus profeetastanne, Muhammadista ﷺ.

 

وَهُوَ مُحَمَّدُ بنُ عَبدِ اللَّهِ بنِ عَبدِ المُطَّلِبِ بنِ هَاشِمٍ، وَهَاشِمٌ مِن قُرَيشٍ، وَقُرَيشٌ مِنَ العَرَبِ،

Ja hän on Muhammad Abdullah’n poika, (joka oli) Abdul-Muttalibin (eli Shayban) poika, (joka oli) Hashimin poika, (joka oli) Qurayshista (heimosta) ja Qurayshit ovat arabeista

 

وَالعَرَبُ مِن ذُرِّيَّةِ إِسمَاعِيلَ بنِ إِبرَاهِيمَ الخَلِيلِ -عَلَيهِ وَعَلَى نَبِيِّنَا أَفضَلُ الصَّلَاةِ وَالسَّلَامِ-

ja arabit ovat Ismaiilin jälkeläisistä, joka (Ismaiil) oli Aabrahamin (Ibrahimin) - Allahin läheisen ystävän (Khaleel) - poika, rauha ja siunaukset olkoon hänen ja profeettamme yllä.

 

وَلَهُ مِنَ العُمُرِ ثَلَاثٌ وَسِتُّونَ سَنَةً - مِنهَا أَربَعُونَ قَبلَ النُبُوَّةِ، وَثَلَاثٌ وَعِشرُونَ نَبِيًّا رَسُولًا

Hän eli 63 vuotta, joista 40 oli ennen profeettiuutta ja 23 vuotta hän oli profeetta ja sanansaattaja.

 

 

نُبِّئَ بِاقرَأ، وَأُرسِلَ بِالمُدَّثِّرُ، وَبَلَدُهُ مَكَةُ.

Hänestä tuli profeetta (suurah) Iqran kautta ja hänestä tuli sanansaattaja (suurah) Muddathirin kautta ja hänen kaupunkinsa oli Mekka.

 

 

بَعَثَهُ اللَّهُ بِالنِّذَارَةِ عَنِ الشِّركِ، وَيَدعُو إِلَى التَّوحِيدِ؛

Allah lähetti hänet varoittamaan shirkistä (Allahin rinnalle vertaisten asettamisesta) ja kutsumaan monoteismiin (tawhiidiin).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُه ُتَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿يَا أَيُّهَا المُدَّثِّرُ ۝

“Oi sinä, joka olet vaatteisiin verhoutunut!

 

 

قُم فَأَنذِر ۝

Nouse ja varoita!

 

وَرَبَّكَ فَكَبِّر ۝

Ja ylistä Valtiastasi!

 

وَثِيَابَكَ فَطَهِّر ۝

Ja puhdista vaatteesi!

 

وَالرُّجزَ فَاهجُر ۝

Ja pysy poissa ar-Rujzista (patsaista)!

 

وَلَا تَمنُن تَستَكثِرُ ۝

Ja älä anna saadaksesi enemmän.

 

 

وَلِرَبِّكَ فَاصبِر﴾

Ja ole kärsivällinen Valtiaasi vuoksi!” (74:1-7)

 

وَمَعنَى ﴿قُم فَأَنذِر﴾: يُنذِرُ عَنِ الشِّركِ، وَيَدعُو إِلَى التَّوحِيدِ.

“Nouse ja varoita” -lausunnon merkitys on, että hän (profeetta ﷺ) varoittaa shirkistä ja kutsuu monoteismiin.

 

﴿وَرَبَّكَ فَكَبِّر﴾ أَي: عَظِّمهُ بِالتَّوحِيدِ.

“Ja ylistä Valtiastasi!” -lausunnon merkitys on: ylistä Häntä monoteismilla.

 

﴿وَثِيَابَكَ فَطَهِّر﴾ أَي: طَهِّر أَعمَالَكَ مِنَ الشِّركِ.

“Ja puhdista vaatteesi” -lausunnon merkitys on: puhdista tekosi shirkistä.

 

﴿وَالرُّجزَ فَاهجُر﴾ الرُّجزُ: الأَصنَامُ. وَهَجرُهَا: تَركُهَا، وَالبَرَاءَةُ مِنهَا وَأَهلِهَا.

“Pysy poissa ar-Rujzista”: Ar-Rujz ovat patsaat ja “pysy poissa niistä” tarkoittaa niiden jättämistä ja itsensä erottamista niistä ja niiden ihmisistä.

 

أَخَذَ عَلَى هَذَا عَشرَ سِنِينَ يَدعُو إِلَى التَّوحِيدِ، وَبَعدَ العَشرِ عُرِجَ بِهِ إِلَى السَّمَاءِ،

Hän ﷺ vietti 10 vuotta kutsuen monoteismiin ja kymmenen vuoden jälkeen hänet vietiin taivaaseen (Al-Isra' wal-Mi'raj -yömatkalle).

 

وَفُرِضَت عَلَيهِ الصَّلَوَاتُ الخَمسُ، وَصَلَّى فِي مَكَّةَ ثَلاَثَ سِنِينَ، وَبَعدَهَا أُمِرَ بِالهِجرَةِ إِلَى المَدِينَةِ.

Viisi päivittäistä rukousta määrättiin hänelle ja hän rukoili Mekassa kolme vuotta, jonka jälkeen häntä määrättiin tekemään maastamuutto (hijrah) Medinaan.

 

وَالهِجرَةُ: فَرِيضَةٌ عَلَى هَذِهِ الأُمَّةِ مِن بَلَدِ الشِّركِ إِلَى بَلَدِ الإِسلامِ، وَهِيَ بَاقِيَةٌ إَلَى أَن تَقُومَ السَّاعَةُ،

Hijrah on muuttaminen shirkin maasta islamin maahan. Tämä säädös jää sellaiseksi, kunnes viimeinen tunti (eli tuomiopäivä) saapuu (suurin osa oppineista sanovat, että hijrah on pakollista vain jos maassa ei kykene harjoittaa uskontoa niille, joilla on kyky lähteä pois maasta).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّ الَّذِينَ تَوَفَّاهُمُ المَلائِكَةُ ظَالِمِي أَنفُسِهِم

“Totisesti, niille, jotka enkelit ottavat (kuolemaan) heidän (eli ihmisten) tehdessä vääryyttä itseään kohtaan,

 

قَالُوا فِيمَ كُنتُم

sanotaan (eli enkelit sanovat heille): ‘Missä tilassa te olitte?’

 

قَالُوا كُنَّا مُستَضعَفِينَ فِي الأَرضِ

He tulevat sanomaan: ‘Me olimme heikkoja (ja alistettuja) maan päällä.’

 

قَالُوا أَلَم تَكُن أَرضُ اللَّهِ وَاسِعَةً فَتُهَاجِرُوا فِيهَا

He (enkelit) sanovat heille: ‘Eikö Allahin maa ollut tarpeeksi laaja, että voisitte suorittaa siellä hijran (eli maastamuuton muslimimaahan)?’

 

فَأُولَئِكَ مَأوَاهُم جَهَنَّمُ وَسَاءَت مَصِيرًا ۝

Nuo (jotka vapaaehtoisesti jäivät maahan, jossa uskontoa rajoitettiin) tulevat asumaan helvetissä - huono on tuo määränpää.

 

إِلَّا المُستَضعَفِينَ مِنَ الرِّجَالِ وَالنِّسَاءِ وَالوِلدَانِ لَا يَستَطِيعُونَ حِيلَةً وَلَا يَهتَدُونَ سَبِيلَا ۝

Paitsi alistetut (ja heikot) miesten joukosta, sekä naiset ja lapset, jotka eivät kykene suunnittelemaan (pakoa), eivätkä he kykene saamaan ohjausta (heitä estää olosuhteet, joihin he eivät voi vaikuttaa).

 

فَأُولَئِكَ عَسَى اللَّهُ أَن يَعفُوَ عَنهُم وَكَانَ اللَّهُ عَفُوًّا غَفُورًا﴾

Joten heidät Allah mahdollisesti armahtaa, Allah on Armahtava, Anteeksiantava.” (4:97-99)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿يَا عِبَادِيَ الَّذِينَ آمَنُوا إِنَّ أَرضِي وَاسِعَةٌ فَإِيَّايَ فَاعبُدُونِ﴾

“Oi Minun palvelijani, jotka olette uskoneet! Totisesti, maani on laaja, joten palvokaa (vain) Minua." (29:56)

 

وَالدَّلِيلُ عَلَى الهِجرَةِ مِنَ السُّنَّةِ؛ قَولُهُ ﷺ

Ja todiste hijralle sunnasta on hänen (profeetan ﷺ) lausuntonsa:

 

لَا تَنقَطِعُ الهِجرَةُ حَتَّى تَنقَطِعَ التَّوبَةُ،

“Hijraa ei leikata pois (islamin säädöksistä), kunnes katumus (tawbah) leikataan pois.

 

وَلاَ تَنقَطِعُ التَّوبَةُ حَتَى تَطلُعَ الشَّمسُ مِن مَغرِبِهَا

Ja katumusta ei tulla leikkaamaan pois, kunnes aurinko nousee lännestä.”

 

فَلَمَّا استَقَرَّ فِي المَدِينَةِ؛

Kun hän (profeetta ﷺ) asettui Medinaan:

 

أُمِرَ بِبَقيَّةِ شَرَائعِ الإِسلَامِ - مِثلُ:

Häntä määrättiin lopuilla islamin laella, kuten:

 

 

الزَّكَاةِ، وَالصَّومِ، وَالحَجِّ، وَالأَذَانِ، وَالجِهَادِ، وَالأَمرِ بِالمَعرُوفِ وَالنَّهيِ عَنِ المُنكَرِ، وَغَيرِ ذَلِكَ مِن شَرَائِعِ الإِسلَامِ-

almuverolla, paastolla, pyhiinvaelluksella, jihaadilla (laillisella sodalla, johon kuuluu valtion puolustus ja rauhan sopimuksista kiinni pitäminen), rukouskutsulla, hyvään käskemisellä ja pahan kieltämisellä, sekä muilla islamin säädöksillä.

 

أَخَذَ عَلَى هَذَا عَشرَ سِنِينَ،

Tähän hän käytti kymmenen vuotta.

 

وَتُوُفِّيَ ﷺ وَدِينُهُ بَاقٍ، وَهَذَا دِينُهُ، لَا خَيرَ إِلَّا دَلَّ الأُمَّةَ عَلَيهِ، وَلَا شَرَّ إِلاَّ حَذَّرَهَا مِنهُ.

Sitten hän ﷺ menehtyi, mutta hänen uskontonsa on säilyvä ja tämä on hänen uskontonsa. Ei ole mitään hyvyyttä paitsi, että hän ohjasi umman (eli muslimikansan) siihen ja ei ole mitään pahuutta paitsi, että hän varoitti (muslimikansaa) siitä.

 

وَالخَيرُ الَّذِي دَلَّ عَلَيهِ: التَّوحِيدُ وَجَمِيعُ مَا يُحِبُّهُ اللَّهُ وَيَرضَاهُ.

Hyvyys, johon hän on ohjannut on monoteismi (tawhiid) ja kaikki mitä Allah rakastaa ja kaikki, mihin Hän on tyytyväinen.

 

وَالشَّرُّ الَّذِي حَذَّرَهَا مِنهُ: الشِّركُ، وَجَمِيعُ مَا يَكرَهُهُ اللَّهُ وَيَأبَاهُ.

Pahuus, josta hän varoitti on shirk (vertaisten asettaminen Allahin rinnalle) ja kaikki mitä Allah inhoaa ja mitä Hän kieltää.

 

بَعَثَهُ اللَّهُ إِلَى النَّاسِ كَافَّةً، وَافتَرَضَ طَاعَتَهُ عَلَى جَمِيعِ الثَّقَلَينِ - الجِنِّ وَالإِنسِ-؛

Allah lähetti hänet (profeetan ﷺ) koko ihmiskunnalle ja Hän (Allah) teki hänen (profeetan ﷺ) seuraamisen pakolliseksi kaikille vastuun kantajille, eli henkiolennoille (jinneille) ja ihmisille.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste tälle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿قُل يَا أَيُّهَا النَّاسُ إِنِّي رَسُولُ اللَّهِ إِلَيكُم جَمِيعًا﴾

“Sano (Oi Muhammad): ‘Oi ihmiskunta, totisesti olen Allahin sanansaattaja (lähetetty) teille kaikille.” (7:158)

 

وَأَكَمَلَ اللهُ لَهُ الدِّينَ؛

Allah täydensi uskonnon (tavalla, että siihen ei tule lisätä mitään) hänelle (eli profeetan ﷺ kautta).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿اليَومَ أَكمَلتُ لَكُم دِينَكُم

“Tänä päivänä olen täydellistänyt uskontonne teille,

 

وَأَتمَمتُ عَلَيكُم نِعمَتِي

täydentänyt Suosioni yllenne,

 

وَرَضِيتُ لَكُمُ الإِسلاَمَ دِينًا﴾

ja Olen hyväksynyt islamin uskonnoksenne.” (5:3)

 

وَالدَّلِيلُ عَلَى مَوتِهِ ﷺ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste profeetan ﷺ kuolemalle¹ on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّكَ مَيِّتٌ وَإِنَّهُم مَّيِّتُونَ ۝

“Totisesti, sinä tulet kuolemaan ja he tulevat kuolemaan.

 

¹ Kirjailija mainitsee siitä, että profeetta ﷺ on kuollut muistuttaakseen niitä, jotka tekevät hänelle ﷺ pyyntörukousta, että hänelle ﷺ ole sallittua tehdä pyyntörukouksia tai mitään palvontatekoja. Kuten aiemmin kävimme läpi, niin pyyntörukous muulle kuin Allahille on Allahin rinnalle vertaisten asettamista (shirk), monoteismin vastaista ja kiellettyä.

 

ثُمَّ إِنَّكُم يَومَ القِيَامَةِ عِندَ رَبِّكُم تَختَصِمُونَ﴾

Sitten ylösnousemuksen päivänä te tulette kiistelemään Valtiaanne edessä (ja kiistanne tullaan ratkaisemaan).” (39:30-31)

 

وَالنَّاسُ إِذَا مَاتُوا يُبعَثُونَ؛ وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Kun ihmiset kuolevat, heidät tullaan sen jälkeen ylösnostamaan ja todiste tälle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿مِنهَا خَلَقنَاكُم وَفِيهَا نُعِيدُكُم وَمِنهَا نُخرِجُكُم تَارَةً أُخرَى﴾

“Siitä Me loimme teidät ja siihen Me palautamme teidät ja siitä Me tulemme tuomaan teidät ulos toisen kerran.” (20:55)

 

وَقَولُهُ تَعَالَى:

Ja Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَاللَّهُ أَنبَتَكُم مِّنَ الأَرضِ نَبَاتًا ۝

“Ja Allah on aiheuttanut teidän kasvaa maasta kasvavina.

 

ثُمَّ يُعِيدُكُم فِيهَا وَيُخرِجُكُم إِخرَاجًا﴾

Sitten Hän tulee palauttamaan teidät siihen ja tuomaan teidät uudelleen ulos siitä (aiheuttaen teille ylösnousemuksen).” (71:17-18)

 

وَبَعدَ البَعثِ مُحَاسَبُونَ وَمَجزِيُّونَ بِأَعمَالِهِم؛ وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja ylösnousemuksen jälkeen he tulevat olemaan tilitettyjä ja seuraamuksien (joko palkintojen tai rangaistusten) vastaanottajia heidän tekojensa mukaan ja todiste tälle on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَلِلَّهِ مَا فِي السَّمَاوَاتِ وَمَا فِي الأَرضِ لِيَجزِيَ الَّذِينَ أَسَاؤُوا بِمَا عَمِلُوا وَيَجزِيَ الَّذِينَ أَحسَنُوا بِالحُسنَى﴾

“Allahille kuuluu kaikki mitä on taivaissa ja maassa, jotta Hän tuomitsisi (oikeudenmukaiset) seuraamukset pahantekijöille heidän tekojensa mukaan ja palkitsisi parhaalla niitä, jotka tekivät hyvää.” (53:31)

 

وَمَن كذَّبَ بِالبَعثِ كَفَرَ، وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja kuka ikinä kieltää ylösnousemuksen on epäuskonut. Todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿زَعَمَ الَّذِينَ كَفَرُوا أَن لَّن يُبعَثُوا

“Epäuskovaiset ovat väittäneet, ettei heitä herätetä kuolleista.

 

قُل بَلَى وَرَبِّي لَتُبعَثُنَّ ثُمَّ لَتُنَبَّؤُنَّ بِمَا عَمِلتُم وَذَلِكَ عَلَى اللَّهِ يَسِيرٌ﴾

Sano: ‘Totisesti, kautta Valtiaani, teidät tullaan herättämään kuolleista. Sitten teille tullaan ilmoittamaan, mitä teillä oli tapana tehdä ja se on Allahille helppoa.’” (64:7)

 

وَأَرسَلَ اللَّهُ جَمِيعَ الرُّسُلِ

Ja Allah lähetti kaikki sanansaattajat

 

مُبَشِّرِينَ وَمُنذِرِينَ؛

hyvän uutisen ilmoittajina ja rangaistuksen varoittajina.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿رُسُلًا مُبَشِّرِينَ وَمُنذِرِينَ

“Sanansaattajat hyvän uutisen ilmoittajina ja varoittajina,

 

لِئَلَّا يَكُونَ لِلنَّاسِ عَلَى اللَّهِ حُجَّةٌ بَعدَ الرُّسُلِ﴾

jotta ihmisillä ei olisi mitään tekosyytä Allahia vastaan sanansaattajien tulon jälkeen.” (4:165)

 

وَأَوَّلُهُم نُوحٌ - عليه السلام -

Ensimmäinen heistä (sanansaattajista) oli Nooa (Nuuh) - rauhaa hänelle -

 

¹ Tiedämme Aadamin - rauhaa hänelle - olevan ensimmäinen profeetta, mutta ensimmäinen sanansaattaja oli Nooa - rauhaa hänelle. Sanansaattajan ja profeetan ero on se, että profeetta lähetettiin varoittajana kansalle, jolle oltiin jo ilmoitettu edellisen profeetan laki. Sanansaattaja on taas hän, jolle ilmoitettiin uusi laki, jota opettaa ihmisille. Täten, jokainen sanansaattaja on myös profeetta, mutta jokainen profeetta ei ole sanansaattaja. Ibn Taymiyyah - Allah armahtakoon hänet - sanoi aiheesta:

 

الصواب أن الرسول هو من أرسل إلى قوم كفار مكذبين ، والنبي من أرسل إلى قوم مؤمنين بشريعة رسول قبله يعلمهم ويحكم بينهم

“Oikea mielipide on, että sanansaattaja on hän, joka lähetettiin epäuskovalle ja kieltävälle kansalle ja profeetta on hän, joka lähetettiin uskovaiselle kansalle sen sanansaattajan lailla, joka tuli ennen häntä, opettamaan heitä ja tuomitsemaan heidän välillään.”

 

(Arshif Multaqa Ahul Al-Hadith, sivu 136)

 

وَآخِرُهُم مُحَمَّدٌ ﷺ, وَهُوَ خَاتَمُ النَّبِيِّينَ لَا نَبِيَّ بَعدَهُ;

ja viimeinen heistä oli Muhammad ﷺ ja hän on profeettojen sinetti, eikä hänen jälkeensä ole profeettoja.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿مَا كَانَ مُحَمَّدٌ أَبَا أَحَدٍ مِن رِجَالِكُم

“Muhammad ei ole kenenkään teidän miestenne isä,

 

وَلَكِن رَسُولَ اللَّهِ وَخَاتَمَ النَّبِيِّينَ﴾

vaan hän on Allahin sanansaattaja ja viimeinen profeetoista (profeettojen sinetti).” (33:40)

 

وَالدَّلِيلُ عَلَى أَنَّ أَوَّلَهُمْ نُوحٌ؛ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste sille, että Nooa (Nuuh) oli ensimmäinen heistä (sanansaattajista), on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿إِنَّا أَوحَينَا إِلَيكَ كَمَا أَوحَينَا إِلَى نُوحٍ وَالنَّبِيِّينَ مِن بَعدِهِ﴾

“Totisesti, Me olemme ilmoittaneet sinulle (ilmoituksen), aivan kuin Me olemme ilmoittaneet Nooaalle ja profeettoille hänen jälkeensä.” (4:163)

 

وَكُلُّ أُمَّةٍ بَعَثَ اللَّهُ إِلَيهِم رَسُولًا -

Ja Allah lähetti jokaiselle kansalle sanansaattajan,

 

مِن نُوحٍ إِلَى مُحَمَّدٍ -

Nooasta Muhammadiin,

 

يَأمُرُهُم بِعِبَادَةِ اللَّهِ وَحدَهُ،

käskien heitä palvoa vain Allahia

 

وَيَنهَاهُم عَن عِبَادَةِ الطَّاغُوتِ؛

ja kieltäen heitä palvomasta epäjumalia.

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿وَلَقَد بَعَثنَا فِي كُلِّ أُمَّةٍ رَّسُولًا

“Ja totisesti, Me olemme lähettäneet jokaiseen kansaan sanansaattajan (sanomaan):

 

أَنِ اعبُدُوا اللَّهَ وَاجتَنِبُوا الطَّاغُوتَ﴾

‘Palvokaa Allahia ja pysykää kaukana epäjumalista.”

(16:36)

 

وَافتَرَضَ اللَّهُ عَلَى جَمِيعِ العِبَادِ:

Allah teki pakolliseksi kaikille palvelijoille,

 

الكُفرَ بِالطَّاغُوتِ، وَالإِيمَانَ بِاللَّهِ.

epäjumaliin (taaghuut) epäuskomisen (ja heidän hylkäämisensä) sekä Allahiin uskomisen.

 

قَالَ ابنُ القَيِّمِ -رَحِمَهُ اللهُ تَعَالَى-:

Ibn Al-Qayyim - Allah, Korkein, armahtakoon hänet - sanoi:

 

 

(مَعنَى الطَّاغُوتِ: مَا تَجَاوَزَ بِهِ العَبدُ حَدَّهُ مِن مَعبُودٍ، أَو مَتبُوعٍ، أَو مُطَاعٍ)

“Taaghuutin (epäjumalan) merkitys on se, mihin liittyen palvelija ylittää rajoja palvonnassa, seuraamisessa tai tottelemisessa.”

 

وَالطَّوَاغِيتُ كَثِيرُونَ، وَرُؤُوسُهُم خَمسَةٌ:

Epäjumalia (tawaaghiit) on monia ja niiden pääepäjumalat (eli pahimmat tyypit) ovat viisi:

 

إِبلِيسُ -لَعَنَهُ اللَّهُ-،

(1) Iblees (eli Shaytaan) - Allah kirotkoon hänet -,

 

وَمَن عُبِدَ وَهُوَ رَاضٍ،

(2) hän, jota palvotaan ja hän on tyytyväinen siihen,

 

وَمَن دَعَا النَّاسَ إِلَى عِبَادَةِ نَفسِهِ،

(3) hän, joka kutsuu ihmisiä palvomaan itseään,

 

 

وَمَنِ ادَّعَى شَيئًا مِن عِلمِ الغَيبِ،

(4) hän, joka väittää tietävänsä jotakin näkymättömyyden tiedosta (kuten tulevaisuudesta),

 

 

وَمَن حَكَمَ بِغَيرِ مَا أَنزَلَ اللهُ.

(5) ja hän, joka tuomitsee muulla kuin sillä, mitä Allah on lähettänyt alas (ajatellen, että se on parempi kuin Allahin laki tai ettei hänen tarvitse seurata Allahin lakia).

 

وَالدَّلِيلُ قَولُهُ تَعَالَى:

Ja todiste on Hänen (Allahin), Korkeimman, lausuntonsa:

 

﴿لَا إِكرَاهَ فِي الدِّينِ

“Uskontoon ei ole pakkoa¹.

 

 

¹ Tämä jae on käännetty sen merkityksen mukaisesti. Uskonnossa on asioita, jotka ovat pakollisia, mutta ketään ei voi pakottaa uskontoon. Kuten Allah sanoi:

 

إِنَّكَ لَا تَهْدِى مَنْ أَحْبَبْتَ وَلَـٰكِنَّ ٱللَّهَ يَهْدِى مَن يَشَآءُ ۚ

“Totisesti, sinä et johdata ketä rakastat, vaan Allah johdattaa ketä Hän tahtoo.” (28:56)

 

 

 

قَد تَّبَيَّنَ الرُّشدُ مِن الغَيِّ

Totisesti, oikea tie on tullut selkeäksi väärästä tiestä.

 

فَمَن يَكفُر بِالطَّاغُوتِ وَيُؤمِن بِاللَّهِ

Kuka ikinä epäuskoo epäjumaliin (taaghuut) ja uskoo Allahiin,

 

فَقَدِ استَمسَكَ بِالعُروَةِ الوُثقَى لَا انفِصَامَ لَهَا

on totisesti tarttunut kädensijaan, joka ei koskaan tule menemään rikki.

 

وَاللَّهُ سَمِيعٌ عَلِيمٌ﴾

Ja Allah on Kaikkikuuleva, Kaikkitietävä.” (2:256)

 

وَهَذَا هُوَ مَعنَى (لَا إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ)،
Ja tämä on “Laa ilaaha illa Allah” -lausunnon merkitys.

 

وَفِي الحَدِيثِ:

Ja (todiste) hadiithissa:

 

«رَأسُ الأَمرِ الإِسلَامُ،

“Asian pää on islam,

 

وَعَمُودُهُ الصَّلَاةُ،

sen pilari on rukous

 

وَذِروَةُ سَنَامِهِ الجِهَادُ فِي سَبِيلِ اللَّهِ»

ja sen huipun huipulla on Allahin tiellä ahertaminen (islamin mukaisella tavalla)."

 

وَاللَّهُ أَعلَمُ.

Ja Allah tietää parhaiten.