< Takaisin

Islamilainen kalenteri

 

Islamilainen kalenteri perustuu kuuvuoteen ja jokainen uusi kuukausi alkaa uudenkuun myötä. Yksi kuukausi lasketaan siis kuun kierrosta. Sama kuukausi ei ala kaikkialla samana päivänä, sillä uusikuu tulee näkyviin eri ajankohtina eri puolilla maapalloa. Suomessa seurataan yleisesti Mekasta tulevia ilmoituksia uuden kuukauden alusta.

Yksi kuukausi kestää joko 29 tai 30 päivää ja saman kuukauden päivien määrä saattaa vaihdella vuodesta toiseen.

Islamilainen ajanlasku alkaa 622 j.Kr. - jolloin profeetta Muhammed ﷺ muutti Mekasta Medinaan. Arabian kielen maastapakoa tarkoittava sana on hijra ja islamilaista kalenteria kutsutaan hijri-kalenteriksi.

 

Allah sanoo Koraanissa: 

 

إِنَّ عِدَّةَ ٱلشُّهُورِ عِندَ ٱللَّهِ ٱثْنَا عَشَرَ شَهْرًا فِى كِتَـٰبِ ٱللَّهِ يَوْمَ خَلَقَ ٱلسَّمَـٰوَٰتِ وَٱلْأَرْضَ مِنْهَآ أَرْبَعَةٌ حُرُمٌ ۚ ذَٰلِكَ ٱلدِّينُ ٱلْقَيِّمُ ۚ فَلَا تَظْلِمُوا۟ فِيهِنَّ أَنفُسَكُمْ

 

"Katso, kuukausien luku Allahin luona on kaksitoista, niinkuin Jumala määräsi sinä päivänä, jolloin Hän loi taivaat ja maan. Neljä niistä ovat pyhiä (Dhu al-Qa’da, Dhu al-Hijjah, Muharram ja Rajab). Tämä on oikea uskonto, joten älkää tehkö vääryyttä itseänne kohtaan niiden aikana."

(Koraani 9:36)

 

Islamilaisen kalenterin kuukaudet

 

1. Muharram

2. Safar

3. Rabi Al-Awwal

4. Rabi Al-Thani

5. Jumada Al-ula

6. Jumada Al-Thani

7. Rajab

8. Shában

9. Ramadan

10. Shawwal

11. Dhu Al-Qáda

12. Dhu Al-Hijjah

 

Erityiset kuukaudet (lyhyesti)

 

Muharramin kuukausi

 

Muharramin kuukausi on islamilaisen kalenterin ensimmäinen kuukausi. Uusivuosi ei ole juhla muslimeille.

 

Muslimeille on sallittu vain kaksi juhlapäivää vuodessa, jotka ovat: ”Uhrauksen päivä (‘Iid ul-Adha) sekä paaston rikkomis -päivä (‘Iid ul-Fitr).”

(Sunan Abu Dawud 1134, sahih Al-Albaani)

 

Al-Imam Al-Allamah Al-Uthaymeen sanoi:

”Älkää tehkö Hijrin (eli islamilaisen kalenterin) uudesta vuodesta juhlan päivää (’Iidiä), älkääkä vaihtako tervehdyksiä (kuten: ”Hyvää uutta vuotta.”).”

(الضياء اللامع٧٠٢)

 

Muharramin kuukausi on yksi pyhistä kuukausista ja silloin paastoaminen on erittäin suositeltavaa, mutta ei pakollista.

 

Profeetta ﷺ sanoi: “Paras paasto Ramadanin jälkeen on Allahin Muharramin (kuukaudessa).”

(Sahih Muslim 1983)

 

Muharramin kuukausi on myös se kuukausi, jolloin Allah pelasti Mooseksen (rauhaa hänelle) ja hänen ihmisensä Faaraolta. Mooses (rauhaa hänelle) paastosi silloin kiitollisuuden vuoksi, joten muslimitkin pyrkivät paastoamaan sinä päivänä. Tätä kutsutaan Ashura-päiväksi ja profeetta ﷺ määräsi muslimeiden paastota ashura-päivän lisäksi myös edellinen päivä. Nämä päivät ovat Muharamin yhdeksäs ja kymmenes päivä.

 

Ibn Abbas raportoi, että Profeetta ‎ﷺ huomasi juutalaisten paastoavan Ashura-päivänä (eli Muharramin kuukauden 10 päivä). Profeetta ‎ﷺ kysyi: “Mikä tämä päivä on, jona paastoatte?” He vastasivat: “Tämä on mahtava päivä, jolloin Allah pelasti Mooseksen (rauhaa hänelle) ja hänen ihmisensä (Faaraolta). Mooses (rauhaa hänelle) paastosi silloin kiitollisuuden vuoksi, joten mekin paastoamme sinä päivänä.” Profeetta ‎ﷺ sanoi: “Me (muslimit) ansaitsemme sen (paaston) enemmän ja olemme läheisempiä Mooseksen (rauhaa hänelle) kanssa kuin te.”

(Sahih Bukhari 3216, Sahih Muslim 1130)

 

Ibn Abbas raportoi, että profeetta ﷺ sanoi: ”Paastotkaa kuukauden yhdeksäs ja kymmenes päivä ja tehkää se, jotta tekisitte sen eri tavalla, kuin juutalaiset.”

(At-Tirmidhi 755, autenttinen At-Tirmidhin mukaan)

 

Profeetalta ﷺ kysyttiin Ashura-päivän paastosta ja hän ﷺ sanoi: ”Se kumoaa menneen vuoden (pienet) synnit.”

(Sahih Muslim 1162)

 

Rajabin kuukausi

 

Rajabin kuukausi on yksi vuoden pyhistä kuukausista. Profeetta ﷺ sanoi:

 

“- - vuodessa on kaksitoista kuukautta, joista neljä ovat pyhiä. Ne ovat kolme peräkkäistä kuukautta: Dhu al-Qa’da, Dhu al-Hijjah, Muharram sekä Rajab, joka sijoittuu Jumaadan ja sha’baanin väliin.” (Sahih al-Bukhari 2958)

 

Sha’banin kuukausi

 

Tämä on kuukausi, jolloin profeetalla ﷺ oli tapana paastota. Sha'banin paasto ei kuitenkaan ole pakollinen, mutta se on suositeltava teko, joka helpottaa myös paastoon tottumista seuraavan kuukauden pakollista paastoa varten.

 

Aisha kertoi, että profeetalla ﷺ oli tapana paastota Sha’ban ja yhdistää se ramadaniin. 

(Sahih Muslim 1156)

 

Ramadanin kuukausi

 

Ramadanin kuukausi on paaston kuukausi ja tässä kuussa Koraani ilmoitettiin. Allah sanoo:

 

“Ramadanin kuukausi on tuo, jolloin Koraani paljastettin johdatuksena ihmisille ja (siinä on) selkeät todisteet johdatuksesta sekä kriteerit. Joten kuka ikinä näkee kuukauden kuunsirpin, paastokoon hän (sen kuukauden), ja kuka ikinä on sairas tai matkalla: saman määrän muita päiviä. Allah tahtoo teille helpotusta, eikä Hän tahdo teille vaikeutta ja Hän tahtoo teidän suorittaa ajanjakson ja ylistää Allahia siitä, mihin Hän on johdattanyt teidät. Ja kenties, tulette olemaan kiitollisia.”

(Koraani 2:185)

 

Ramadanin kuukauden merkittävimmät päivät ovat 10 viimeistä yötä sekä leilat-ul-qadr, eli kohtalon yö, jolloin Koraani lähetettiin alas.

 

”Totisesti, Me olemme lähettäneet sen (Koraanin) alas siunattuna yönä (leilat-ul-qadr).” (Koraani 44:3)

 

Profeetta ﷺ sanoi: “Totisesti, tämä kuukausi on esittänyt itsensä teille. Siinä on päivä, joka on parempi, kuin tuhat kuukautta. Keneltä ikinä on riistetty se, on riistetty kaikki hyvä. Keneltäkään ei ole riistetty sitä, paitsi että hän on totisesti joutunut riistetyksi.”

(Sunan Ibn Mājah 1644, sahih)

 

Hän ‎ﷺ sanoi myös: ”Kuka ikinä seisoo rukouksessa qadrin yönä vilpittömän uskon vuoksi ja tavoitellen palkkiota, hänen menneet syntinsä tullaan antaa anteeksi.”

(Sahih al-Bukhari 35)

 

Shawwalin kuukausi

 

Paaston päätösjuhlaa, 'iid al-Fitr (paaston rikkomis -juhla), vietetään ensimmäinen päivänä Shawwalin kuukautta. 'Iidiin kuuluu erillinen 'iid-rukous, joka suoritetaan yhteisesti Suomessa yleensä noin kello 8-9 aamulla.

 

Dhu al-Qa’dan kuukausi

 

Dhu al-Qa’dan kuukausi on yksi vuoden pyhistä kuukausista. Profeetta ﷺ sanoi:

 

“- - vuodessa on kaksitoista kuukautta, joista neljä ovat pyhiä. Ne ovat kolme peräkkäistä kuukautta: Dhu al-Qa’da, Dhu-l-Hijjah, Muharram sekä Rajab, joka sijoittuu Jumaadan ja sha’baanin väliin.” (Sahih al-Bukhari 2958)

 

Dhu-l-hijjan kuukausi

 

Dhu-l-hijjan kuukausi, on pyhiinvaelluksen kuukausi. Se on yksi pyhistä kuukausista, kuten yllä mainittiin.

Uhrijuhlaa, eli 'Iid al-Adhaa (Uhrauksen juhla), vietetään 10. päivänä Dhu-l-Hijjah-kuukautta Mekan pyhiinvaellusmatkan, Hajjin jälkeen. Tuona päivänä muslimit uhraavat nelijalkaisen karja-eläimen ja antavat siitä osuuden köyhille. Suomalaiset muslimit usein ostavat uhrattavan eläimen netin kautta suoraan toiseen maahan, jossa se uhrataan oikeaan aikaan ja jaetaan köyhille.

 

“Jokaisen uskonnon tunnustajalle me olemme säätäneet uhritoimitukset, jotta he kiitollisina muistaisivat Jumalan nimeä kaiken sen nelijalkaisen karjan vuoksi, jonka olemme heille suonut. Teidän Jumalanne on ainoa Jumala, joten totelkaa siis Häntä ja julistakaa ilosanomaa nöyrille. Niiden, joiden sydämmet värjäävät Jumalaa muistaessa, niille jotka pysyvät lujina, mitä tahansa heitä kohtaakin ja niille, jotka suorittavat rukouksensa ja antavat almuja siitä, mitä me olemme heille suoneet. Paljon hyötyä teille on uhrikameleista, jotka olemme teille määrännyt merkiksi Jumalan uskonnosta. Siksi lausukaa Jumalan nimeä niiden yllä, kun ne seisovat riveissä. Kun ne ovat vaipuneet kyljilleen uhratkaa niitä ja syökää niitä ja ravitkaa sitä köyhää, joka ei almuja ano ja myöskin kerjäläisiä. Näin me olemme alistaneet ne valtaanne, jotta osaisitte olla kiitollisia. Niiden liha ja veri ei kohoa Jumalan luo, mutta sydämmienne hurskaus riittää Hänelle. Näin me olemme alistaneet ne valtaanne, jotta ylistäisitte Jumalaa koska Hän on antanut teille johdatuksen. Julistakaa ilosanomaa niille, jotka tekevät hyvää.”

(Koraani 22:34-37)

 

Tähänkin 'iidiin kuuluu myös erillinen 'iid-rukous, joka suoritetaan yhteisesti Suomessa yleensä noin kello 8-9 aamulla.

 

Tähän kuukauteen sijoittuu myös tunnettu Arafa-päivä. Arafa-päivä on se päivä, jolloin uskonto tehtiin täydelliseksi (5:3) ja Allah täydensi suosionsa yllemme. Arafa-päivänä profeetta ﷺ lähti Arafa-vuorelle, eli yhdeksäntenä Dhul-Hijjan päivänä, perjantaina 10HJ (632aj). Tuolloin hän ﷺ piti kuuluisan hyvästelysaarnan muslimeille.

 

 

Arafa-päivänä on myös suositeltavaa paastota (jos ei ole pyhiinvaelluksessa) ja pyytää anteeksiantoa.

 

Profeetta ﷺ  sanoi: “Arafa-päivän paasto kumoaa tämän ja tulevan vuoden (pienet) synnit (suuret synnit vaativat katumuksen).”

(Sahih Muslim 1162)

 

Aisha raportoi, että profeetta ﷺ sanoi: “Ei ole päivää, jolloin Allah vapauttaa enemmän ihmisiä helvetin tulelta, kuin Arafa-päivä.”

(Sahih Muslim 1348)

 

Arafa-päivä kuuluu päiviin, jolloin hurskaat teot ovat rakkaimpia Allahille.

 

Profeetta ﷺ sanoi: “Ei ole päiviä, jolloin hurskaat teot ovat rakkaimpia Jumalalle, kuin nämä (Dhu’lo-Hijjah) 10 päivää.”

(Sahih al-Bukhari 969)

 

Jokaisen kuukauden kolme valkoista päivää ja niiden suositeltava paasto

 

Qatadah Ibn Malhan al-Qaysi raportoi, että profeetalla ﷺ oli tapana käskeä meidän paastota valkoisten öiden päivinä, eli (islamilaisen) kuukauden kolmantenatoista, neljäntenätoista ja viidentenätoista päivänä. 

(Sunan Abi Dawud 2449, sahih al-Albaanin mukaan)

 

Maanantain ja perjantain vapaaehtoiset paastot

 

Profeetta ﷺ sanoi: ”Teot esitetään (Allahille) maanantaina ja torstaina. Siksi rakastan, että tekoni esitetään (Hänelle) ollessani paastossa.”

(Sunan al-Tirmidhī 747, sahih Al-Albaanin mukaan)

 

Aishah sanoi: “Profeetalla ﷺ oli tapana yrittää paastota maanantaisin ja torstaisin.”

(Jami` at-Tirmidhi 745, sahih darussalam)

 

Aisha sanoi, että profeetalla ﷺ oli tapana paastota Sha’baanin ja Ramadanin kuukaudet ja hän varmisti, että hän paastosi maanantait ja torstait.”

(Sunan an-Nasa'i 2187, sahih darussalam)

 

 

Kaikki menestys tulee vain Allahilta ja Allah tietää parhaiten.