(Tekstin päälähde on Shaykh Saalih al-Fawzaanin Al-Mulakhhas ul-Fiqhii)
Islamin uskonto on puhtauden, sivistyneisyyden ja jalouden uskonto, johon sisältyy jopa etiketit vessassa käymiseen liittyen. Vessassa käyminen on ihmisen epäpuhtaimmista teoista ja puhdistautuminen oikealla tavalla on tärkeä pohja rituaalisen puhtauden saavuttamiselle.
Seuraavat asiat ovat järjestyksessä mainitut etiketit vessaan liittyen, joita muslimin olisi hyvä tehdä:
Anas ibn Maalik sanoi, että Allahin sanansaattajalla ﷺ oli tapana sanoa astuessaan vessaan:
اللَّهُمَّ إِنِّي أَعُوذُ بِكَ مِنَ الْخُبُثِ وَالْخَبَائِثِ
Allahumma inni a`udhu bika min al-khubuthi wal khaba'ith
‘Oi Allah, pyydän turvaa sinulta mies- ja naispaholaisia vastaan (tai kaikkea likaista ja pahaa, kuten pahoja tekoja ja sieluja vastaan).’”
(Sahih al-Bukhari 6322)
Jotkut oppineet ovat lisännet tämän eteen lausunnon:
بِسْمِ الله
Bismillah
“Allahin nimeen.”
Tämä on siksi, että profeetta ﷺ sanoi toisessa hadiithissa:
سَتْرُ مَا بَيْنَ أَعْيُنِ الجِنِّ وَعَوْرَاتِ بَنِي آدَمَ إِذَا دَخَلَ أَحَدُهُمُ الخَلاَءَ أَنْ يَقُولَ بِسْمِ اللَّهِ
“Henkiolentojen silmien ja Aadamin jälkeläisen alastomuuden (awran) eteen laitetaan verho, kun joku heistä sanoo astuessaan vessaan: ‘Allahin nimeen.’”
(Sunan al-Tirmidhī 606, sahih al-Albaanin mukaan)
Uskonnollisten tekstien vieminen vessaan on jotain epäkunnioittavaa, sillä tämä on likaiseen paikkaan Allahin nimen tai Allahin sanan (Koraanin) viemistä.
Näiden jättäminen vessan ulkopuolelle on suositeltavaa (mustahabb) ja toisten oppineiden mukaan pakollista (waajib).
Shaykh Saalih al-Fawzaan kuitenkin mainitsi, että tämä on sallittua, jos henkilö ei löydä paikkaa, minne laittaa papereita tai jättää laukkuaan ilman, että se häviäisi.
Shaykh Ibn ‘Uthaymiin sanoi aiheesta:
يجوز دخول الحمام بأوراق فيها اسم الله ما دامت في الجيب ليست ظاهرة , بل هي مخفية ومستورة
“Vessaan astuminen on sallittua papereilla, joissa on Allahin nimi, niin kauan kuin ne ovat taskussa ja ne eivät ole näkyvillä, vaan sen sijaan piilotettuina ja peitettyinä.”
(Fataawa min al-Tahaarah, sivu 109)
Tämä mielipide perustuu raportteihin Ishaaqin, Ibn al-Musayyabin, al-Hasanin ja Ibn Sireenin mielipiteistä.
Tämä on osa siveää käytöstä ja auran suojelemista muiden nähtäviltä. Mies saattaa onnistua tekemään tarpeensa tavalla, että hän ei paljasta awraansa, mutta silti piiloutuminen oli profeetan ﷺ tapa, vaikka siihen aikaan vessat eivät olleet alkuun yleisiä.
'Abdullah bin Ja'far sanoi:
كَانَ أَحَبَّ مَا اسْتَتَرَ بِهِ النَّبِيُّ ـ صلى الله عليه وسلم ـ لِحَاجَتِهِ هَدَفٌ أَوْ حَائِشُ نَخْلٍ
“Profeetta ﷺ tykkäsi eniten piiloutua kukkulan tai taatelipalmujen puuston taakse mennessään hoitaa tarpeensa (eli käydessään vessassa).”
(Sahih Muslim 342)
Jos matkalla ei ollut mitään muuta kuin aavikkoa, niin profeetta ﷺ meni kauas muista ihmisistä.
Al-Mughirah bin Shu'bah sanoi:
كُنْتُ مَعَ النَّبِيِّ صلى الله عليه وسلم فِي سَفَرٍ فَأَتَى النَّبِيُّ صلى الله عليه وسلم حَاجَتَهُ فَأَبْعَدَ فِي الْمَذْهَبِ
“Olin profeetan ﷺ kanssa matkalla ja hänellä ﷺ oli tarve (käydä vessassa), joten hän meni kauas.”
(Jami` at-Tirmidhi 20, sahih al-Albaanin mukaan)
Aisha mainisee tästä ja siitä, että myöhemmin he saivat vessat kotien lähelle sanoen:
فَخَرَجْتُ أَنَا وَأُمُّ مِسْطَحٍ قِبَلَ الْمَنَاصِعِ مُتَبَرَّزُنَا، لاَ نَخْرُجُ إِلاَّ لَيْلاً إِلَى لَيْلٍ، وَذَلِكَ قَبْلَ أَنْ نَتَّخِذَ الْكُنُفَ قَرِيبًا مِنْ بُيُوتِنَا،
“- - ja menin ulos Um Mistahin kanssa Manasi-vessapaikkaan ja me emme menneet ulos luonnon kutsulle paitsi yöstä yöhän (eli öisin) ja tuo oli ennen kuin meillä oli kotiemme lähellä vessat.”
(Sahih al-Bukhari 2661)
Profeetta ﷺ kielsi luonnon kutsuun vastaamisen yhteydessä tapahtuvaa haittaa, joka saastuttaisi yleisiä katuja, ihmisten suojapaikkoja ja vesilähteitä.
Mu'adh ibn Jabal raportoi, että Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi:
اتَّقُوا الْمَلاَعِنَ الثَّلاَثَ الْبَرَازَ فِي الْمَوَارِدِ وَقَارِعَةِ الطَّرِيقِ وَالظِّلِّ
“Olkaa varuillanne kolmesta asiasta aiheutuvasta kirouksesta: vesipaikkoihin, teille ja (puiden) varjojen alle tarpeiden tekemisestä.”
(Sunan Abi Dawud 26, hasan al-Albaanin mukaan)
Jabir reportoi:
عَنْ رَسُولِ اللَّهِ صلى الله عليه وسلم أَنَّهُ نَهَى أَنْ يُبَالَ فِي الْمَاءِ الرَّاكِدِ
“Allahin sanansaattaja ﷺ kielsi virtsaamisen seisovaan veteen.”
(Sahih Muslim 281)
Vasemmalla jalalla vessaan astuminen perustuu oppineiden analogiaan, joka jounnetaan peräisin muista sunnan lähteistä. Profeetan ﷺ tiedetään määränneen tekemään puhtaita asioita oikealla kädellä ja likaisia asioita vasemmalla kädellä. Myös moskeijaan on sunnah astua sisään oikealla jalalla ja ulos vasemmalla. Tåäten, vessaan astuminen vasemmalla jalalla ja ulos astuminen oikealla jalalla nähdään sopivana etikettinä ottaen huomioon, että vessa on likainen paikka, jossa peseydytään vasemmalla kädellä.
Aisha sanoi:
كَانَتْ يَدُ رَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ الْيُمْنَى لِطُهُورِهِ وَطَعَامِهِ وَكَانَتْ يَدُهُ الْيُسْرَى لِخَلَائِهِ وَمَا كَانَ مِنْ أَذًى
“Allahin sanansaattajan ﷺ oikea käsi oli syömistä varten ja hänen vasen käsi oli itsensä puhdistamista varten ja haitallisiin asioihin (koskemiseen).”
(Sunan Abī Dāwūd 33, sahih an-Nawawin mukaan)
Anas ibn Maalikilta on raportoitu:
منَ السُّنَّةِ إذا دَخَلْتَ المَسجِدَ أن تَبدَأَ برِجلِكَ اليُمنى، وإذا خَرَجْتَ أن تَبدَأَ برِجلِكَ اليُسرى
“Sunnaan kuuluu se, että astuessasi moskeijaan aloitat (eli astut sisään) oikealla jalallasi ja kun lähdet ulos, niin aloitat (eli astut ulos) vasemmalla jalallasi.”
(Al-Mustadrak 887, sahih al-Haakimin mukaan)
Tämä säädös koskee vain avomaalla ilman estettä luonnon kutsuun vastaamista. Jos esteenä on kuitenkin seinä tai henkilö on vessan sisällä, niin suunnalla ei ole haittaa. Tämä on siksi, että Abu Aiyub Al-Ansari raportoi, että profeetta ﷺ sanoi:
إِذَا أَتَى أَحَدُكُمُ الْغَائِطَ فَلاَ يَسْتَقْبِلِ الْقِبْلَةَ وَلاَ يُوَلِّهَا ظَهْرَهُ، شَرِّقُوا أَوْ غَرِّبُوا
“Kun joku teistä menee luonnon kutsulle (avoimeen paikkaan), niin hänen ei tulisi suunnata qiblaan päin, eikä kääntää selkäänsä siihen suuntaan, vaan kääntykää itään tai länteen.”
(Sahih al-Bukhari 144)
Imam al-Bukhari otsikoi hadiithin otsikolla:
باب لاَ تُسْتَقْبَلُ الْقِبْلَةُ بِغَائِطٍ أَوْ بَوْلٍ إِلاَّ عِنْدَ الْبِنَاءِ جِدَارٍ أَوْ نَحْوِهِ
“Kappale: Älä suuntaa qiblaa ulostaessasi tai virtsatessasi paitsi seinärakennuksen tai sen kaltaisen suojassa.”
(Sahih al-Bukhari 144)
Suurin osa oppineista (Maalik, as-Shaafii ja Ahmad) ovat sitä mieltä, että kielto koskee vain avoimessa tilassa, kuten autiomaalla, luonnon kutsuun vastaamista.
Abu Hanifa ja Ibn Taymiyyah kuitenkin ottivat sen mielipiteen, että se on kiellettyä jopa rakennuksen sisällä. Tässä tapauksessa henkilön tulisi istua hieman vinossa, jos vessan pönttö on väärään suuntaan.
(al-Mughni 1/107, Haashiyat Ibn ‘Aabideen 1/445, al-Mawsoo’ah al-Fiqhiyyah 43/5)
Kuitenkin, muut todisteet viittaavat siihen, että suunnalla ei ole väliä rakennuksen sisällä.
Ibn Umar raportoi:
رقيت يوما على بيت حفصة فرأيت النبي صلى الله عليه وسلم على حاجته مستقبل الشام مستدبر الكعبة
“Yhtenä päivänä (lapsena) kiipesin Hafsan talon päälle ja profeetta ﷺ oli luonnon kutsulla Syyrian suuntaan, selkä Kaabaan päin.”
(Jami` at-Tirmidhi 11, sahih al-Albaanin mukaan)
Toisessa raportissa Marwaan al-Asfar kertoi nähneensä Ibn Umarin laittavan kamelinsa polvistumaan qiblan suuntaan, istuvan ja virtsaavan siihen suuntaan, joten hän sanoi tälle:
يا أبا عبد الرحمنِ ، أليسَ قد نُهِىَ عنْ هذا ؟
“Oi Abu ‘Abd al-Rahmaa, eikö tuo ole kiellettyä?”
Hän (Ibn Umar) sanoi:
بلى ، إنما نُهِىَ عن ذلكَ في الفضاءِ ، فإذا كان بينكَ وبين القبلةِ شيء يستركَ فلا بأْسَ
“Se on vain kiellettyä jos teet sen avoimella alueella, mutta jos sinun ja qiblan välissä on jotain, joka peittää sinut, niin se ei haittaa.”
(Al-Mustadrak 559, sahih al-Haaqimin mukaan)
Puhtaana pysyminen virtsasta ja ulosteesta on erityisen tärkeää, sillä henkilö ei voi rukoilla vaatteilla, joissa on islamin mukaista epäpuhtautta. Senkin lisäksi profeetta ﷺ sanoi:
اِسْتَنْزِهُوا مِنْ اَلْبَوْلِ, فَإِنَّ عَامَّةَ عَذَابِ اَلْقَبْرِ مِنْهُ
“Olkaa varuillanne virtsasta (itsensä tahraamisesta sillä), sillä se on yleisimmistä haudan rangaistuksen syistä.”
(Ibn Maajah 348, sahih al-Albaanin mukaan)
Rukousvaatteiden on määrätty olla rukouksessa puhtaita islamin mukaisesta epäpuhtaudesta (tähän ei kuulu pelkkä ruokatahra), sillä Allah sanoo:
﴿وَثِيَابَكَ فَطَهِّرْ﴾
“Ja puhdistakaa teidän vaatteenne!”
(73:4)
Shaykh Muhammad ibn Abdil-Wahhab mainitsee kirjassaan rukouksen ehdoista sanoen:
الشرط الخامس: إزالةُ النجاسة
"(Rukouksen) Viides ehto on rituaalisen epäpuhtauden poistaminen
من ثلاثٍ:
kolmesta asiasta:
من البدن،
kehosta,
والثوب،
vaatteesta
والبقعة؛
ja rukouspaikasta."
(Shuruut as-Salaat wa arkaanuhaa wa waajibaatuhaa)
Tavoista varoa vaatteiden menevän likaiseksi on istua alas tehdessään tarpeita. Aisha sanoI:
أَنَّ النَّبِيَّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ مَا كَانَ يَبُولُ إِلَّا قَاعِدًا
“Allahin sanansaattaja ﷺ ei virtsannut kuin istualteen.”
(Sunan at-Tirmidhi 12, sahih al-Albaanin mukaan)
At-Tirmidhi kommentoi hadiithiin sanoen:
وَمَعْنَى النَّهْيِ عَنْ الْبَوْلِ قَائِمًا عَلَى التَّأْدِيبِ لَا عَلَى التَّحْرِيمِ
“Kielto seistä virtsatessa on etiketti, ei absoluuttinen kielto.”
(Sunan at-Tirmidhi 12)
Mies voi seistä virtsatessaan tarvittaessa, sillä kielto ei ole absoluuttinen ja vaikka Aisha ei nähnyt profeetaa ﷺ tekevän näin, niin silti seuralaiset raportoivat tilanteita tästä. Hudhaifah sanoi:
أَنَّ رَسُولَ اللَّهِ ـ صلى الله عليه وسلم ـ أَتَى سُبَاطَةَ قَوْمٍ فَبَالَ عَلَيْهَا قَائِمًا
“Allahin sanansaattaja ﷺ tuli joidenkin ihmisten kaatopaikalle ja hän virtsasi seisaalteen.”
(Sunan Ibn Majah 305, sahih al-Albaanin mukaan)
Vessassa puhuminen on inhottua (makruuh) ja erityisesti sen aikana, kun henkilö virtsaa tai ulostaa.
An-Nawawi sanoi:
كراهة الكلام على قضاء الحاجة متفق عليه
“On inhottua (makruuh) puhua tarpeiden tekemisen aikana ja oppineet ovat yksimielisiä siitä.
قال أصحابنا: ويستوي في الكراهة جميع أنواع الكلام، ويستثنى مواضع الضرورة بأن رأى ضريرا يقع في بئر، أو رأى حية ، أو غيرها ، تقصد إنسانا أو غيره من المحترمات، فلا كراهة في الكلام في هذه المواضع، بل يجب في أكثرها
Meidän seuralaisemme sanoivat, että kaikenlainen puhe on samalla tavalla inhottua, mutta poikkeus tehdään tarpeen alla, kuten jos henkilö näkee sokean miehen tippumassa kaivoon tai näkee käärmeen ja niin edelleen, lähestymässä ihmistä tai arvokasta luomusta (kuten eläintä). Tällaisissa tapauksissa ei ole inhottua (makruuh) puhua, vaan se on pakollista suurimmassa osassa tapauksia (jos kyseessä on vaara).”
(al-Majmu‘, 2/88)
Jabir bin `Abdullah sanoi, että eräs mies tervehti profeettaa ﷺ rauhalla hänen ﷺ ollessa virtsalla. Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi hänelle:
إِذَا رَأَيْتَنِي عَلَى مِثْلِ هَذِهِ الْحَالَةِ فَلَا تُسَلِّمْ عَلَيَّ فَإِنَّكَ إِنْ فَعَلْتَ ذَلِكَ لَمْ أَرُدَّ عَلَيْكَ
“Jos näet minut tuossa tilanteessa, niin älä tervehdi minua, sillä jos teet niin, en vastaa sinulle.”
(Ibn Maajah 352, sahih al-Albaanin mukaan)
Vessassa ei tulisi erityisesti lausua Koraania tai muistella Allahia ääneen, mutta henkilö voi tehdä tämän sydämessä.
Ibn al-Mundhir sanoi, että al-Awsat sanoi, että Ikrimah sanoi:
لا يذكر الله وهو على الخلاء بلسانه ولكن بقلبه
“Henkilön ei pitäisi muistaa Allahia kielellään ollessa vessassa, vaan sen sijaan sydämessä.”
(Al-Awsat 1/341)
Shaykh Ibn ‘Uthaymeen sanoi:
إذا كان في الحمام ، فقد قال الإمام أحمد : إذا عطس الرجل حمد الله بقلبه ، فيُخَرَّج من هذه الرواية أنه يسمي بقلبه
“Jos henkilö on vessassa, niin Imam Ahmad sanoi: ‘Jos henkilö aivastaa, niin hänen tulisi ylistää Allahia sydämessään.’ ja tästä raportista voimme ottaa sen irti, että hänen tulisi myös sanoa basmala (rukouspesun aloituksen “bismillah”) sydämessään.”
(al-Sharh al-Mumti’ 1/130)
Toiset oppineet, kuten Shaykh Ibn Baaz ovat taas sitä mieltä, että rukouspesun yhteydessä voi sanoa “bismillah”, vaikka henkilö olisi vessassa, sillä tämä on joidenkin oppineiden mukaan rukouspesun pakollinen pilari. Hän sanoi:
لا بأس أن يتوضأ داخل الحمام إذا دعت الحاجة إلى ذلك ، ويسمي عند أول الوضوء ، يقول : (بسم الله) لأن التسمية واجبة عند بعض أهل العلم ، ومتأكدة عند الأكثر ، فيأتي بها وتزول الكراهة لأن الكراهة تزول عند الحاجة إلى التسمية ، والإنسان مأمور بالتسمية عند أول الوضوء ، فيسمي ويكمل وضوؤه
“Ei haittaa, jos henkilö tekee rukouspesua ja hänen on oltava vessassa (sitä varten) ja hän sanoo basmalan (rukouspesun) alkuun, sillä basmalan lausuminen (rukouspesun alussa) on pakollista joidenkin oppineiden mukaan ja se on erittäin suositeltavaa (lausua ennen rukouspesua) enemmistön mukaan. Hänen tulisi siis tehdä niin, ja sen inhottavuus (makruuh-säädös) poistuu, kun on tarve sanoa basmala. Henkilöä on käsketty lausumaan basmala aloittaessaan rukouspesunsa, joten hänen tulisi sanoa se ja suorittaa rukouspesunsa loppuun.”
(Majmoo’ Fataawa al-Shaykh Ibn Baaz 10/28)
Ja Allah tietää parhaiten.
Kuten aiemmin mainitsimme, niin henkilön on oltava puhdas alapäästään ennen rukouspesuaan, jotta hänen rukouksensa voidaan hyväksyä.
Profeetta ﷺ sanoi:
يَغْسِلُ ذَكَرَهُ ثُمَّ لْيَتَوَضَّأْ
“Hänen tulisi pestä peniksensä ja sitten tehdä rukouspesu (sen jälkeen).”
(Sunan an-Nasa'i 439, sahih al-Albaanin mukaan)
Tätä ei kuitenkaan tehdä uudestaan rukouspesun yhteydessä, jos rukouspesun ottaa myöhemmin, vaan henkilö peseytyy jokaisen vessakäynnin jälkeen ja tämä riittää, ellei häneltä tule ulos epäpuhtautta, joka on pestävä pois.
Vessakäynnin peseytymistapaan on tarkat etiketit sunnassa ja muslimin tulisi noudattaa näitä. Tämä on tehtävä vähintään kolmella pyyhkäisyllä, olisi kyseessä sitten paperia tai kiviä, kuten ennen oli tapana olla paperin sijaan.
Salmaan al-Faarisille sanottiin:
لَقَدْ عَلَّمَكُمْ نَبِيُّكُمْ كُلَّ شَىْءٍ حَتَّى الْخِرَاءَةَ
“Teidän profeettanne opettaa teille kaikkea, jopa ulosteesta.”
Hän vastasi:
أَجَلْ لَقَدْ نَهَانَا صلى الله عليه وسلم أَنْ نَسْتَقْبِلَ الْقِبْلَةَ بِغَائِطٍ أَوْ بَوْلٍ وَأَنْ لاَ نَسْتَنْجِيَ بِالْيَمِينِ وَأَنْ لاَ يَسْتَنْجِيَ أَحَدُنَا بِأَقَلَّ مِنْ ثَلاَثَةِ أَحْجَارٍ أَوْ يَسْتَنْجِيَ بِرَجِيعٍ أَوْ عَظْمٍ
“Kyllä, hän ﷺ on kieltänyt meitä suuntaamasta qiblaan virtsaamisen tai ulostamisen aikana ja käyttää oikeaa kättä pesemiseen ja (hän on kieltänyt meitä) peseytymään alle kolmella kivellä ja (eläimen) ulosteella tai luilla.”
(Sunan Abi Dawud 7, sahih al-Albaanin mukaan)
Jos tämä määrä ei kuitenkaan riitä puhdistamiseen ja vettä ei ole saatavilla, niin henkilön tulisi pyyhkiä pariton määrä kertoja, kunnes hän on puhdas.
Abu Hurairah raportoi, että Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi:
مَنْ تَوَضَّأَ فَلْيَسْتَنْثِرْ وَمَنِ اسْتَجْمَرَ فَلْيُوتِرْ
“Kuka ikinä suorittaa rukouspesun, niin pesköön hän nenänsä ja kuka ikinä peseytyy kivillä (tai paperilla) (istijmar), niin käyttököön hän paritonta määrää.”
(Sahih al-Bukhari 161)
Kivillä peseydyttiin siihen aikaan, koska vettä ei ollut aina saatavilla. Oppineet ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että kivellä tai paperilla peseytyminen on sallittua ja riittävää oikein tehtynä.
Ibn al-Qayyim sanoi:
إجماع المسلمين على جواز الاستجمار بالأحجار في زمن الشتاء والصيف
“Muslimit (oppineet) ovat yksimielisiä siitä, että istijmaar (paperilla, liinalla tai kivillä peseytyminen) kiviä (tai paperia pelkästään) käyttäen talvella ja kesällä on sallittua.”
(Ighaathat al-Lahfaan 1/151)
Ibn Qudaamah sanoi:
وإن اقتصر على الحجر أجزأه , بغير خلاف بين أهل العلم ; لما ذكرنا من الأخبار ; ولإجماع الصحابة رضي الله عنهم
“Mutta itsensä rajoittaminen (peseytymisessä) vain kiviin (tai paperiin) on riittävää ja oppineilla ei ole erimielisyyksiä tästä raporttien vuoksi, joita olemme mainneet (kirjassa) ja koska tämä oli seuralaisten yksimielisyys, Allah olkoon tyytyväinen heihin.”
(al-Mughni 1/206)
Ilman vettä peseytymistä kutsutaan istijmaariksi ja vedellä peseytymistä kutsutaan istinjaaksi. Vedellä peseytyminen (istinjaa) on kuitenkin suositeltavampaa kuin paperia, kiveä tai liinaa käyttäen. Tämä on siksi, että se puhdistaa enemmän ja koska Anas bin Malik sanoi:
كَانَ رَسُولُ اللَّهِ صلى الله عليه وسلم إِذَا دَخَلَ الْخَلاَءَ أَحْمِلُ أَنَا وَغُلاَمٌ مَعِي نَحْوِي إِدَاوَةً مِنْ مَاءٍ فَيَسْتَنْجِي بِالْمَاءِ
“Kun Allahin sanansaattaja ﷺ meni vessaan, minä ja toinen kaltaiseni poika toimme hänelle pienen nahkaisen vaasin vettä ja hän ﷺ peseytyi vedellä.”
(Sahih Muslim 271)
Lisäksi Aisha sanoi:
مَا رَأَيْتُ رَسُولَ اللَّهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ خَرَجَ مِنْ غَائِطٍ قَطُّ إِلَّا مَسَّ مَاءً
“En nähnyt koskaan profeettaa ﷺ tulevan ulos vessasta paitsi, että hän peseytyi vedellä.”
(Sunan Ibn Mājah 354, sahih al-Albaanin mukaan)
Tämä on tapa, jota Allah myös kehui koskien Quba’-Moskeijan ihmisiä heidän hyvin suoritetuista rukouspesuistaan ja muista puhtauden rituaaleista sanoen:
ۚ فِيهِ رِجَالٌۭ يُحِبُّونَ أَن يَتَطَهَّرُوا۟ ۚ وَٱللَّهُ يُحِبُّ ٱلْمُطَّهِّرِينَ
“...Siellä on miehiä, jotka rakastavat puhdistaa itseään ja Allah rakastaa niitä, jotka puhdistavat itseään.”
(9:108)
Abu Sufiyan raportoi, että tämän jakeen tullessa, profeetta ﷺ sanoi:
يَا مَعْشَرَ الأَنْصَارِ إِنَّ اللَّهَ قَدْ أَثْنَى عَلَيْكُمْ فِي الطُّهُورِ فَمَا طُهُورُكُمْ
“Oi Ansaarin ihmiset, totisesti Allah on kehunut teitä puhtaudesta, joten mikä on puhtautenne (eli puhdistautumistapanne)?”
He vastasivat:
نَتَوَضَّأُ لِلصَّلاَةِ وَنَغْتَسِلُ مِنَ الْجَنَابَةِ وَنَسْتَنْجِي بِالْمَاءِ
“Me teemme rukouspesun rukousta varten ja me teemme kokovartalopesun (ghusul) seksuaalisesta rituaalisesta epäpuhtaudesta (janaabah) ja me peseydyimme vedellä.”
Profeetta ﷺ sanoi:
هُوَ ذَلِكَ فَعَلَيْكُمُوهُ
“Tuo se on (se syy miksi teitä kehuttiin), joten jatkakaa sitä.”
(Sunan Ibn Majah 290, sahih al-Albaanin mukaan)
Tämä tuli ilmi aiemmin maintussa hadiithissa, että islamin mukaisiin etiketteihin kuuluu se, että henkilö peseytyy vasemmalla kädellä ja syö oikealla.
Aisha sanoi:
كَانَتْ يَدُ رَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ الْيُمْنَى لِطُهُورِهِ وَطَعَامِهِ وَكَانَتْ يَدُهُ الْيُسْرَى لِخَلَائِهِ وَمَا كَانَ مِنْ أَذًى
“Allahin sanansaattajan ﷺ oikea käsi oli syömistä varten ja hänen vasen käsi oli itsensä puhdistamista varten ja haitallisiin asioihin (koskemiseen).”
(Sunan Abī Dāwūd 33, sahih an-Nawawin mukaan)
Abu Huraira raportoi, että Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi:
فَإِذَا أَتَى أَحَدُكُمْ الْغَائِطَ فَلَا يَسْتَقْبِلْ الْقِبْلَةَ وَلَا يَسْتَدْبِرْهَا وَلَا يَسْتَطِبْ بِيَمِينِهِ
“Joten kun joku teistä menee luonnon kutsulle, niin hänen ei tulisi suunnata qiblaan tai olla selkä siihen päin eikä hänen tulisi peseytyä oikealla kädellä.”
(Sunan Abī Dāwūd 8, sahih an-Nawawin mukaan)
Tämä perustuu samoihin pointteihin, joita mainitsimme kohdassa 5.
Aisha sanoi:
انَ رَسُولُ اللَّهِ ـ صلى الله عليه وسلم ـ إِذَا خَرَجَ مِنَ الْغَائِطِ قَالَ " غُفْرَانَكَ
“Allahin sanansaattajalla ﷺ oli tapana sanoa poistuessaan vessasta: “(Oi Allah) Pyydän anteeksiantoasi (Ghufranaka ).’”
(Sunan Ibn Majah 300, sahih al-Albaanin mukaan)
Näin paljon Allahin sanansaattaja ﷺ on opettanut meille puhtaudesta ja epäilemättä, jokaisesta sunnasta kiinni pitäminen ei ole kuin hyödyksemme ja eduksemme.
Kaikki menestys tulee Allahilta ja Allah tietää parhaiten.