< Takaisin

Miten kadun?

 

 

Aito katuminen ja anteeksiannon pyytäminen riittää sille, että Allah antaa synnin anteeksi, ellei kyseessä ole jokin synti, joka vaatii tietyn korvauksen, kuten valan rikkominen tai ramadanin aikana yhdynnän harrastaminen. Korvauksia emme käsittele tässä tekstissä, vaan ne käsitellään erikseen. Yleisenä vaatimuksena synnille on vilpitön katumus, synnin jättäminen ja päätös olla menemättä siihen takaisin, ellei erikseen ole mainittu jotain korvausta tietylle synnille. 

 

Synti on myös tärkeä piilottaa, jos se ei ole jo julkisessa tiedossa, sillä profeetta ‎ﷺ sanoi:

 

كُلُّ أُمَّتِي مُعَافًى إِلَّا الْمُجَاهِرِينَ وَإِنَّ مِنْ الْمُجَاهَرَةِ أَنْ يَعْمَلَ الرَّجُلُ بِاللَّيْلِ عَمَلًا ثُمَّ يُصْبِحَ وَقَدْ سَتَرَهُ اللَّهُ عَلَيْهِ فَيَقُولَ يَا فُلَانُ عَمِلْتُ الْبَارِحَةَ كَذَا وَكَذَا وَقَدْ بَاتَ يَسْتُرُهُرَبُّهُ وَيُصْبِحُ يَكْشِفُ سِتْرَ اللَّهِ عَنْهُ

“Jokainen minun kansastani tulee saamaan anteeksi paitsi nuo, jotka tekivät syntiä julkisesti. 

Heidän joukossaan on mies, joka suorittaa pahan teon yöllä, jonka Allah on piilottanut hänelle, mutta aamulla hän (mies) sanoo: ’Oi ihmiset, minä olen tehnyt tämän synnin!’ Hänen Luojansa oli piilottanut sen yöllä, mutta aamulla hän (mies) paljastaa sen, mitä Allah oli piilottanut.” 

 

(Sahih Al-Bukhari 6069, Sahih Muslim 2990)

 

On sunnan mukaista pyytää anteeksiantoa sanomalla:

 

أَسْتَغْفِرُ اللَّهَ وَأَتُوبُ إِلَيْهِ 

 

”Astaghfirullaaha wa atuubu ilayh (Pyydän anteeksi Allahilta ja käännyn Häneen katumuksessa.”

 

(Hisn al-Muslim 96)

 

Tai yksinkertaisesti:

 

أَسْتَغْفِرُ اللَّهَ

”Astaghfirullaaha"

 

(Sahih Muslim 591)

 

Katuminen on jotain, mitä Allah on määrännyt, joten se on itsessään palvontateko, kuten Allah sanoi:

 

يَـٰٓأَيُّهَا ٱلَّذِينَ ءَامَنُوا۟ تُوبُوٓا۟ إِلَى ٱللَّهِ تَوْبَةًۭ نَّصُوحًا

”Oi te, jotka uskotte, kääntykää Allahin luokse vilpittömällä katumuksella.” (66:8)

 

Katumukseen kuuluu katumuksen tunteminen ja asian aito katuminen.

 

Profeetta ‎ﷺ sanoi:

 

النَّدَمُ تَوْبَةٌ

”Katuminen on osa katumusta.”

 

(Sunan Ibn Mājah 4252, Sahih Al-Albaani)

 

Jos henkilö on aiheuttanut haittaa toista ihmistä kohtaan, niin hänen on korjattava tilanne pytämällä ihmiseltä anteeksi ja korjaamalla teko, mitä hän teki väärin. Jos hän on ottanut toiselta jotain pois, niin hänen tulee palauttaa se.

 

Profeetta  ‎ﷺ sanoi:

 

مَنْ كَانَتْ لَهُ مَظْلَمَةٌ لِأَخِيهِ مِنْ عِرْضِهِ أَوْ شَيْءٍ فَلْيَتَحَلَّلْهُ مِنْهُ الْيَوْمَ قَبْلَ أَنْ لَا يَكُونَ دِينَارٌ وَلَا دِرْهَمٌ إِنْ كَانَ لَهُ عَمَلٌ صَالِحٌ أُخِذَ مِنْهُ بِقَدْرِ مَظْلَمَتِهِ وَإِنْ لَمْ تَكُنْ لَهُ حَسَنَاتٌ أُخِذَ مِنْ سَيِّئَاتِ صَاحِبِهِ فَحُمِلَ عَلَيْهِ

“Kuka ikinä tekee vääryyttä veljeään [tai siskoaan islamissa] kohtaan loukaten toisen kunniaa tai [tehden] mitään muuta vääryyttä [toista kohtaan], tulisi selvittää asia tänään, ennen kuin sitä ei voi enää selvittää kultaisilla tai hopeilla kolikoilla. Jos hänellä [pahan tekijällä] on hyviä tekoja [tuomiopäivänä] hänen kirjassaan, ne tullaan ottamaan häneltä oikeudenmukaisen mitan mukaan [ja ne tullaan antaa hänelle, jota hän alisti]. Jos hänellä ei ole hyviä tekoja jäljellä, hänelle tullaan antaa sen huonoista teoista, joita kohtaan hän teki vääryyttä.”

 

(Sahih al-Bukhari 2317)

 

On myös asian mukaista tuntea toivoa Allahin armahdusta kohtaan, sillä Allah sanoo: 

 

وَمَن يَعْمَلْ سُوٓءًا أَوْ يَظْلِمْ نَفْسَهُۥ ثُمَّ يَسْتَغْفِرِ ٱللَّهَ يَجِدِ ٱللَّهَ غَفُورًۭا رَّحِيمًۭا

”Ja kuka ikinä tekee huonon tein tai tekee vääryyttä itseään kohtaan, mutta pyytää sen jälkeen Allahin anteeksiantoa, Hän tulee löytämään Allahin Anteeksiantavana, Armeliaimpana.” (4:110)

 

Ja Allah sanoi:

 

إِلَّا مَن تَابَ وَءَامَنَ وَعَمِلَ عَمَلًۭا صَـٰلِحًۭا فَأُو۟لَـٰٓئِكَ يُبَدِّلُ ٱللَّهُ سَيِّـَٔاتِهِمْ حَسَنَـٰتٍۢ ۗ وَكَانَ ٱللَّهُ غَفُورًۭا رَّحِيمًۭا

”Paitsi nuo, jotka katuvat, uskovat Allahiin ja tekevät hurskaita tekoja. Heille Allah tulee vaihtamaan heidän pahat teot hyvällä teoilla. Ja ikuisesti Allah on anteeksiantava ja Armelias.” 

(25:70)

 

Ei ole sallittua uskoa, että on niin syntinen ihminen nyt, etteikö voisi tehdä katumusta, sillä tämä on Allahin Armollisuuden kieltämistä.

 

Profeetta ‎ﷺ sanoi, että Allah sanoo:

 

أَنَا عِنْدَ ظَنِّ عَبْدِي بِي وَأَنَا مَعَهُ إِذَا ذَكَرَنِي 

”Minä ole kuin palvelijani olettaa Minusta ja olen hänen kanssaan, joka muistaa Minua.”

 

(Sahih Al-Bukhari 6970)

 

 

Profeetta ‎ﷺ sanoi: 

 

مَنْ تَابَ قَبْلَ أَنْ تَطْلُعَ الشَّمْسُ مِنْ مَغْرِبِهَا تَابَ اللَّهُ عَلَيْهِ

”Kuka ikinä katuu, kunnes aurinko nousee lännestä, Allah tulee hyväksymään hänen katumuksensa.”  

 

(Sahih Muslim 2703)

 

Ja hän ‎ﷺ sanoi:

 

التَّائِبُ مِنَ الذَّنْبِ كَمَنْ لَا ذَنْبَ لَهُ

”Katumuksen tehnyt synnistä on kuin hän, jolla ei ole syntiä.” 

 

(Sunan Ibn Mājah 4250, hasan Al-Albaani)

 

Katumuksen jälkeen on suorittaa tehdä hyviä tekoja synnin päälle, sillä Allah sanoo:

 

إِنَّ الْحَسَنَاتِ يُذْهِبْنَ السَّيِّئَاتِ

”Totisesti, hyvä teot pyyhkivät pois huonot teot.”(11:114)

 

Ja profeetta ‎ﷺ sanoi:

 

اتَّقِ اللَّهِ حَيْثُمَا كُنْتَ وَأَتْبِعْ السَّيِّئَةَ الْحَسَنَةَ تَمْحُهَا وَخَالِقِ النَّاسَ بِخُلُقٍ حَسَنٍ

”Pelätkää Allahia missä ikinä olettekin, seuratkaa huonoa tekoa hyvällä teolla ja se tulee pyyhkimään sen pois. Ja käyttäytykää ihmisiä kohtaan hyvällä käytöksellä.”

 

(Sunan al-Tirmidhī 1987, Sahih Al-Albaani)

 

Katumus on suositeltavaa suorittaa heti, sillä profeetta ﷺ sanoi:

 

إِنَّ صَاحِبَ الشِّمَالِ لِيَرْفَعُ الْقَلَمَ سِتَّ سَاعَاتٍ عَنِ الْعَبْدِ الْمُسْلِمِ الْمُخْطِئِ أَوِ الْمُسِيءِ فَإِنْ نَدِمَ وَاسْتَغْفَرَ اللهَ مِنْهَا أَلْقَاهَا وَإِلَّا كُتِبَتْ وَاحِدَةً

“Totisesti, vasemman puolen seuralainen (eli enkeli) nostaa kynänsä kuudeksi tunniksi muslimipalvelijan virheelle eli synnille. Jos hän katuu vilpittömästi sitä ja pyytää Allahin anteeksiantoa, enkel heittää sen sivuun (eli ei kirjaa sitä). Muutoin, hän kirjaa sen yhtenä (syntinä).”

 

(al-Mu’jam al-Kabīr 7765, hasan al-Albaanin mukaan)

 

Henkilö voi myös rukoilla katumuksen jälkeen kaksi rukousosiota, sillä profeetta ‎ﷺ sanoi:

 

 مَا مِنْ رَجُلٍ يُذْنِبُ ذَنْبًا ثُمَّ يَقُومُ فَيَتَطَهَّرُ ثُمَّ يُصَلِّي ثُمَّ يَسْتَغْفِرُ اللَّهَ إِلَّا غَفَرَ اللَّهُ لَهُ

”Yksikään mies ei tee syntiä, sitten puhdistaa itsensä rukouspesulla, rukoilee (2 rakaat) ja pyytää Allahilta anteeksiantoa, paitsi, että Allah antaa hänelle anteeksi.”

 

(Sunan at-Tirmidhi 3577, sahih Al-Albaanin mukaan)

 

Ja hän ‎ﷺ sanoi:

 

تَوَضَّأَ فَأَحْسَنَ وُضُوءَهُ ثُمَّ صَلَّى رَكْعَتَيْنِ لَا يَسْهُو فِيهِمَا غُفِرَ لَهُ مَا تَقَدَّمَ مِنْ ذَنْبِهِ

”Kuka ikinä suorittaa rukouspesun parhaalla tavalla, rukoilee kaksi kumarrussarjaa (2 rakaa) ilman keskittymättömyyttä kumpaakaan niihin, tulee saamaan hänen menneet syntinsä anteeksi.” 

 

(Sunan Abi Dāwūd 905, Sahih li ghayrihi Al-Albaanin mukaan)

 

 

Tasapainon ymmärtäminen on tärkeää koskien huonoja tekoja ja toivoa saada synneistä anteeksi ja hyvistä teoista palkkiota.

 

Allah yhdistää Koraanissa toivon ja pelon usein. Tässä yksi niistä monista kohdista:

 

وَادْعُوهُ خَوْفًا وَطَمَعًا ۚ

 

"- - ja rukoilkaa (ja kutsukaa) Häntä pelolla ja toivolla."

(7:56)

 

Ibn Al-Qajjim sanoi::

 

الْقَلْبُ فِي سَيْرِهِ إِلَى اللَّهِ عَزَّ وَجَلَّ بِمَنْزِلَةِ الطَّائِرِ فَالْمَحَبَّةُ رَأْسُهُ وَالْخَوْفُ وَالرَّجَاءُ جَنَاحَاهُ فَمَتَى سَلِمَ الرَّأْسُ وَالْجَنَاحَانِ فَالطَّائِرُ جَيِّدُ الطَّيَرَانِ وَمَتَى قُطِعَ الرَّأْسُمَاتَ الطَّائِرُ وَمَتَى فُقِدَ الْجَنَاحَانِ فَهُوَ عُرْضَةٌ لِكُلِّ صَائِدٍ وَكَاسِرٍ

”Sydän, joka on matkalla Allahin, Korkeimman, luokse on kuin lintu. Rakkaus on sen pää ja pelko ja toivo ovat sen kaksi siipeä. Kun pää on terve, kaksi siipeä lentävät hyvin. Kun pää leikataan pois, lintu kuolee. Kun jompikumpi siivistä vaurioituu, linnusta tulee haavoittuvainen jokaiselle metsästäjälle ja saalistajalle.”

 

(Madarij As-Salikeen)

 

Myös profeetta ‎ﷺ sanoi esimerkillisesti tehdessään duaa:

 

اللَّهُمَّ إِنِّي أَسْلَمْتُ وَجْهِي إِلَيْكَ وَفَوَّضْتُ أَمْرِي إِلَيْكَ وَأَلْجَأْتُ ظَهْرِي إِلَيْكَ رَغْبَةً وَرَهْبَةً إِلَيْكَ

”O Allah, alistan kasvoni Sinulle ja asetan luottamukseni Sinulle. Omistaudun sinulle toivosta ja pelosta Sinua kohtaan.”

 

(Sahih Muslim 2710)

 

Ibn Utheymiin sanoi katumuksen ehdoista:

للتوبة شروطٌ خمسة:
”Katumuksella on viisi ehtoa:

الأول: الإخلاص لله.
Ensimmäinen: se on tehty vilpittömästi Allahille.

والثاني: الندم على ما فَعَل.
Ja toinen: katua sitä, mitä hän teki.

والثالث: الإقلاع عنه.
Ja kolmas: sen lopettaminen.

والرابع: العزم على ألَّا يعود.
Ja neljäs: päätös olla palaamatta siihen.

والخامس: أن تكون التوبة قبل غلْق الأبواب.
Ja viides: että katumus on tehty ennen kuin ovat sulkeutuvat (eli ennen kuin henkilö kuolee ja ennen kuin aurinko nousee lännestä).”

(Ibn Utheymiin, Liqaa’u al-Baab al-Maftuuh 7/119)

 

 

Allah armahtakoon meitä kaikkia ja auttakoon Hän meitä tuntemaan katumusta huonoista teoistamme.

 

 

Kaikki hyvä tulee Allahilta ja Allah tietää parhaiten.