< Takaisin

Oppineiden tarinoita: Imam Al-Bukhaari

 

Imam Al-Bukhaari on yksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista hadith-oppineista. Hänen koko nimensä on Abu Abdullah Mohammad Ibn Ismail ibn Ibrahim ibn Mughirah ibn Bardizbah Al-Jufi Al-Bukhaari. Hänellä oli persialaista taustaa ja hän syntyi Bukharassa,
Uzbekistanissa vuonna 194 Hijri (809 jKr.).

Hänen isänsä Ismail oli tunnettu ja kuuluisa Muhaddith (eli hadith-oppinut) aikanaan, ja häntä oli siunattu
mahdollisuudella olla Imam Malikin, Hammad Ibn Zaidin ja myös Abdullah Ibn Mubarakin seurassa, jotka olivat muita sen ajan suurimpia oppineita.

Al-Bukhaari syntyi perjantaina 13. Shawwaal 194 hijri-kalenterin mukaan. Hän oli menettänyt näkönsä lapsuutensa alkuvaiheessa. Hänen äitinsä rukoili tälle runsaasti ja hänen näkönsä kuitenkin palautui Allahin luvalla.

 

Hänen äidin sanotaan jopa nähneen unsta, jossa Ibrahim (rauhaa hänelle) oli ilmestynyt hänelle ja sanonut: "Runsaiden ja pyhien rukoustenne ansiosta Allah on palauttanut poikanne näön." Aamulla uni osoittautui todeksi, eli pojalla oli näköaisti.

 

Ismail, Al-Bukhaarin isä oli kuollut jo Al-Bukhaarin lapsuudessa. Vaikeista olosuhteista huolimatta Al-Bukhaari omistautui islamin tieteiden opiskelulle nuoresta lähtien. Opiskellessaan kotikaupungissaan ja sen ympäristössä olevien oppineiden kanssa
Al-Bukhaari syventyi hadith-opintoihin sekä fiqhiin eli islamilaiseen lainoppiin. 

Hän osoitti jo nuoresta pitäen ainutlaatuista kykyä ymmärtää monimutkaisia oikeudellisia aiheita, mutta mikä tärkeämpää, hän kykeni muistamaan ulkoa pitkiä ja monimutkaisia hadithien kertomusketjuja. Al-Bukhaari perehtyi erityisesti siihen, mikä tekee hadithin kertomaketjusta luotettavan.

 

Teini-ikäisenä Al-Bukhaari oli saanut opintonsa päätökseen Bukharassa ja hän lähti Mekkaan
suorittamaan pyhiinvaleelusta (hajjia) hänen äitinsä ja veljensä kanssa. Hän oleskeli Mekkasssa ja Medinassa useita
vuosia, jossa hän jatkoi hadithien keräämistä joiltakin maailman johtavilta hadith-oppineilta. Hän
painoi mieleensä hadithien tekstin (matn), kertojien ketjun (isnad) ja kehitti ymmärrystään
kertojien luotettavuudesta (’ilm al-rijaal).

 

Hän matkusti Egyptiin, Syyriaan ja Irakiin jatkaakseen opintojaan koko aikuisikänsä ajan ja asettui lopulta asumaan Basraan, jossa hän kokosi vaikutusvaltaisen hadith-kokoelmansa. 

Sahih al-Bukhaari -kokoelma

Vaikka imaam Al-Bukhaari kirjoitti useita teoksia hadithin tieteestä, hänen pysyvin panoksensa
islamilaisiin tieteisiin oli yli 7000 hadithin kokoelma, jota hän kutsui nimellä al-Jaami' al-Sahih
al-Musnad al-Mukhtasar min Umur Rasool Allah wa sunanihi wa Ayyamihi, joka tarkoittaa
"Lyhennetty kokoelma autenttisia haditheja, joissa on yhdistetyt ketjut profeettaan, hänen
käytäntöihinsä ja aikoihinsa liittyvistä asioista".

Sahih al-Bukhaarista tekee ainutlaatuisen se, että hän kiinnitti haditheja kootessaan erityistä
huomiota yksityiskohtiin. Hänellä oli paljon tiukemmat säännöt joiden perusteella hän hyväksyi
hadithin autenttiseksi kuin muilla hadith-oppineilla. Hadithin kertomaketju oli varmennettava
täysin aidoksi ja luotettavaksi, ennen kuin imaam Al-Bukhaari saattoi sisällyttää kyseisen hadithin
koosteeseensa. Esimerkiksi kirjan ensimmäinen hadith alkaa seuraavasti:

"Olemme kuulleet al-Humaydilta Abdallah ibn al-Zubayrilta, joka sanoi kuulleensa Sufyanilta,
joka sanoi kuulleensa Yahya ibn Sa'eed al-Ansarilta, joka sanoi, että Muhammad ibn Ibrahim
al-Taymi ilmoitti hänelle, että hän kuuli 'Alqama ibn Waqqas al-Laythin sanovan, että hän kuuli
'Umar ibn al-Khattabin sanovan saarnatuolissa, että hän kuuli profeetta Muhammadin صلى الله عليه وسلم
sanovan: 'Tekojen palkkio riippuu aikomuksista...'".

Imam Al-Bukhaari tarkasti tämän kuuden kertojan ketjun huolellisesti. Jotta hän voisi pitää
hadithia aitona, hänen oli tutkittava perusteellisesti kaikkien ketjuun kuuluvien henkilöiden
elämä. Hän tutki missä ja milloin kertojat asuivat, varmistaakseen, että jos joku kertoo joltakulta
toiselta, heidän molempien on täytynyt olla samassa paikassa samaan aikaan ja että he ovat
todella tavanneet ja keskustelleet hadithista. Muut hadith-tutkijat eivät kaikki vaatineet todisteita
siitä, että kaksi peräkkäistä kertojaa tapasi henkilökohtaisesti, mutta imaam Al-Bukhaarin tiukat
vaatimukset tekivät hänen kokoelmastaan ainutlaatuisen. Imam Al-Bukhaari tutki myös kertojien
elämää varmistaakseen, että he olivat luotettavia eivätkä sepittäneet tai muuttaneet hadithin
sanamuotoa. Jos hän huomasi, että joku ketjun jäsenistä teki avoimesti syntiä tai että häntä ei
pidetty luotettavana, kyseinen hadith hylättiin välittömästi eikä sitä sisällytetty hänen kirjaansa,
ellei sille ollut olemassa toista vahvempaa ketjua.

Imam Al-Bukhaari asettui lopulta Bukharaan, jossa ihmiset kunnioittivat häntä suuresti. Elämänsä
viimeisinä vuosina Al-Bukhaari joutui kuitenkin koviin testeihin ja koettelemuksiin. Bukharan silloinen
kuvernööri pyysi Imam Al-Bukhaaria käymään talossaan ja opettamaan haditheja pojalleen. Imam
Al-Bukhaari kieltäytyi tottelemasta tällaista käskyä sanoen, että:

 

"Kunnioitan enemmän tietoa kuin ihmisiä, sillä he ovat ne, jotka tarvitsevat tietoa, ja heidän tulisi etsiä sitä."

 

Kuvernööri suuttui kieltäytymisestä ja etsi mahdollisuutta rangaista Imam Al-Bukhaaria. 

 

Imam Al-Bukhaari asettui sitten Khartang-nimiseen kylään (nykyisin Hartang), joka sijaitsee noin 30
kilometrin päässä Samarkandista. Eid-ul-Fitrin (Paaston rikkomis -juhlan) yönä vuonna 256 Hijri (870 jKr.) Imam Al-Bukhaari
kuoli ja hänet haudattiin. Imam Al-Bukhaari kuoli 62 vuoden iässä, ja hänen kuoltuaan koko
muslimien yhteisö suri. Suokoon Allah hänelle korkeimman paikan paratiisissa.

 

 

 

 

Kaikki menestys tulee Allahilta ja Allah tietää parhaiten.