Elämän tarkoitus on jotain, mitä jokainen henkilö varmasti pohtii jossain vaiheessa elämäänsä. Miten tämä kaikki on syntynyt? Miksi olemme täällä? Kuka on kaiken tämän mahtavan ja käsittämättömän harmonisen luomakunnan takana?
Luojan olemassaolo on selkeää, sillä mitään ei voi syntyä täydestä tyhjyydestä. Sen sijaan tämän maailman on luonut Ikuinen ja luomuksen ulkopuolella oleva Jumala, joka ei ole osa luomakuntaansa, eikä luomakuntansa kaltainen. Islamin mukainen usko Jumalaan ei ole tieteen vastaista, vaikka moni näin voisi ajatella. Tiede pyrkii selittämään miten asiat toimivat ja tapahtuvat tässä fyysisessä maailmassamme. Uskonto puolestaan selittää, miksi asiat ovat olemassa ja Kuka on kaiken takana. Kukaan ei voi väittää, että Jumalan olemassaolo olisi mahdotonta. Sen sijaan se on ainoa looginen selitys maailman syntymiselle, ja tätä tukee lukuisista uskonnosta löytyvät todisteet. Ovathan profeetat - rauhaa heille - kautta aikojen kutsuneet samaan islamin monoteismiin ihmisiä heidän todisteidensa kautta, johon kuuluu myös Koraani. Vaikka ihmiset muuttivat profeettojensa viestejä ajan myötä, niin löydämme saman pääviestin jokaisen profeetan alkuperäisistä opetuksista, vaikka teksteistä ei olekaan enää puhtaassa muodossaan jäljellä kuin Koraani. Tietenkin Koraanin ihmeet ja vahvistavat todisteet ovat oma pitkä aiheensa, jota käsitellä syvällisemmin.
Kuitenkin luomakunnan luomisessa on Jumalan suuri viisaus takana, eikä Hän ole paljastanut meille kaikesta kaikkea. Jopa enkeleiltä Jumala piti osan ihmisen luomisen syystä salassa. Enkeleitä oli olemassa jo ennen kuin ihminen luotiin. He kysyivät Jumalalta tästä uudesta luomuksesta ennen kuin Hän asetti ihmisen maan päälle asumaan. He kysyivät:
أَتَجْعَلُ فِيهَا مَن يُفْسِدُ فِيهَا وَيَسْفِكُ ٱلدِّمَآءَ
“Aiotko asettaa sinne (maan päälle) hänet, joka levittää korruptiota ja vuodattaa verta?” (2:30)
Allah vastasi enkeleille:
إِنِّىٓ أَعْلَمُ مَا لَا تَعْلَمُونَ
”Totisesti, Minä tiedän jotain, mitä te ette tiedä.” (2:30)
Enkelit ovat erilaisia luomuksia ihmisiin verrattuna, sillä he eivät kykene tekemään syntiä, kuten Jumala sanoi:
لَّا يَعْصُونَ ٱللَّهَ مَآ أَمَرَهُمْ وَيَفْعَلُونَ مَا يُؤْمَرُونَ
“- - Ne (eli enkelit) eivät suorita tottelemattomuutta käskyiltä, joita he saavat Jumalalta, mutta tekevät, mitä heitä on käsketty.” (66:6)
Ja nyt, kun käytämme enkeli-sanaa, niin tähän väliin on tärkeää mainita siitä, että islamin mukainen käsitys enkeleistä ei ole sama kuin muiden uskontojen tai niiden seuraajien muodostamat piirrokset ja käsitykset niistä. Enkelit on luotu valosta, eikä meillä ole paljoa tietoa heidän tarkasta ulkonäöstään. Me emme siis kuvaile heitä ilman todisteita, joita meille on autenttisesti raportoitu, emmekä me usko piirrettyihin emmekä patsaista muotoiltuihin enkeleihin.
Profeetta ﷺ sanoi:
خُلِقَتِ الْمَلاَئِكَةُ مِنْ نُورٍ وَخُلِقَ الْجَانُّ مِنْ مَارِجٍ مِنْ نَارٍ وَخُلِقَ آدَمُ مِمَّا وُصِفَ لَكُمْ
“Enkelit ovat luotu valosta ja jinnit (eli henkiolennot) luotiin tulen kipinästä ja Adam luotiin kuten hänet on määritelty (Koraanissa) teille (eli maa-aineksesta).”
(Sahih Muslim 2996)
Ja mitä tulee ihmisen luomisen viisauteen ja koko syyn ymmärtämiseen, meidän tulisi aina muistaa, että meille ei ole paljastettu kaikkea, mitä on Jumalan tiedossa.
Jumala tietää parhaiten kaikki viisaudet koskien syytämme olla täällä ja seuraavassa kappaleessa käsittelemme ihmisen ja Jumalan välistä liittoa, jonka teimme ennen maahan tulemista. Jumala on kuitenkin kertonut meille, että Hän loi kuoleman ja elämän testaakseen ketkä ovat parhaita teoissaan.
Hän sanoi:
ٱلَّذِى خَلَقَ ٱلْمَوْتَ وَٱلْحَيَوٰةَ لِيَبْلُوَكُمْ أَيُّكُمْ أَحْسَنُ عَمَلًا
“Hän, joka loi elämän ja kuoleman testaakseen ketkä teistä ovat parhaita (hurskaissa ja vilpittömissä) teoissa.” (67:2)
Jokaiselle meistä on annettu vapaa tahto ja kyky päättää, mitä valintoja me teemme maan päällä. Jumala on antanut meille selkeät säädökset oikeasta ja väärästä, joiden perusteella meidän tulisi pyrkiä elämään elämäämme ja palvomaan Häntä. Hän sanoi:
وَمَا خَلَقتُ الجِنَّ وَالإِنسَ إِلَّا لِيَعبُدُوِنِ
“Ja en luonut henkiolentoja ja ihmisiä paitsi, että he palvoisivat Minua.” (51:56)
Islamilaisessa uskonopissa (eli aqiidassa) on myös ymmärrettävä se, että Jumalalla ei ole tarvetta tulla palvotuksi, vaan sen sijaan ihmisellä on tarve palvoa Jumalaa.
Profeetta ﷺ sanoi, että Allah kertoi riippumattomuudestaan:
يَا عِبَادِي إِنَّكُمْ لَنْ تَبْلُغُوا ضَرِّي فَتَضُرُّونِي وَلَنْ تَبْلُغُوا نَفْعِي فَتَنْفَعُونِي
“Oi Minun palvelijani, te ette kykene vahingoittamaan Minua, ettekä te pysty tekemään mitään hyödykseni.
يَا عِبَادِي لَوْ أَنَّ أَوَّلَكُمْ وَآخِرَكُمْ وَإِنْسَكُمْ وَجِنَّكُمْ كَانُوا عَلَى أَتْقَى قَلْبِ رَجُلٍ وَاحِدٍ مِنْكُمْ مَا زَادَ ذَلِكَ فِي مُلْكِي شَيْئًا
Oi Minun palvelijani, jos ensimmäinen teistä ja viimeinen teistä sekä ihmiset ja henkiolennot joukostanne olisivat kaikki yhtä hurskaita kuin hurskain sydän joukostanne, niin se ei lisäisi Minun valtakuntaani lainkaan.
يَا عِبَادِي لَوْ أَنَّ أَوَّلَكُمْ وَآخِرَكُمْ وَإِنْسَكُمْ وَجِنَّكُمْ كَانُوا عَلَى أَفْجَرِ قَلْبِ رَجُلٍ وَاحِدٍ مَا نَقَصَ ذَلِكَ مِنْ مُلْكِي شَيْئًا
Oi Minun palvelijani, jos ensimmäinen teistä ja viimeinen teistä sekä ihmiset ja henkiolennot joukostanne olisivat yhtä pahoja kuin pahin sydän joukostanne, niin se ei vähentäisi Minun valtakuntaani lainkaan.”
(Sahih Muslim 2577)
Meillä on tarve palvoa Jumalaa, jotta meistä tulisi hurskaita, muistaisimme Jumalan olemassaolon ja liittomme Hänen kanssaan, pitäisimme itseämme oikealla tiellä ja kaukana korruptiosta. Jumala sanoi:
يَا أَيُّهَا النَّاسُ اعْبُدُوا رَبَّكُمُ الَّذِي خَلَقَكُمْ وَالَّذِينَ مِن قَبْلِكُمْ لَعَلَّكُمْ تَتَّقُونَ
“Oi ihmiset, palvokaa Valtiastanne, joka loi teidät ja nuo, jotka olivat ennen teitä, (palvokaa Häntä) jotta teistä tulisi tietoisia Jumalasta.”
(2:21-22)
Ja vaikka rukoilu ei olekaan ainoa palvontateko, joka meille on määrätty, niin se on yksi tarpeellisimmista palvonnan muodoista. Se auttaa meitä pysymään oikealla tiellä, kuten Jumala sanoi:
ۖ إِنَّ ٱلصَّلَوٰةَ تَنْهَىٰ عَنِ ٱلْفَحْشَآءِ وَٱلْمُنكَرِ ۗ وَلَذِكْرُ ٱللَّهِ أَكْبَرُ ۗ وَٱللَّهُ يَعْلَمُ مَا تَصْنَعُونَ
“Totisesti rukous kieltää (eli suojelee ihmistä) moraalittomuudelta ja vääryydeltä. Ja Jumalan muistaminen on mahtavampaa. Ja Jumala tietää, mitä te teette.”
(29:45)
Palvonnan rajaaminen pelkästään Jumalalle halujemme, omaisuutemme ja epäjumalien sijaan on jokaisen testi ja velvollisuus tässä maailmassa, jotta saavuttaisimme paratiisiin tämän hetkellisen maailman jälkeen.
Ihmiset saattavat eksyä palvomaan ei pelkästään patsaita, vaan jopa omia halujaan, egoaan, omaisuuttaan tai vaikkapa toisia ihmisiä. Palvominen ei tarkoita pelkkää maahan kumartumista ja epäjumalan kohteena voi olla mikä tahansa asia, jonka tyytyväisyyttä ihminen pyrkii saavuttamaan liiallisesti.
Ibn Al-Qayyim sanoi:
مَعنَى الطَّاغُوتِ: مَا تَجَاوَزَ بِهِ العَبدُ حَدَّهُ مِن مَعبُودٍ، أَو مَتبُوعٍ، أَو مُطَاعٍ
“Epäjumalan merkitys on se, mihin liittyen palvelija ylittää rajoja palvonnassa, seuraamisessa tai tottelemisessa.”
(Al-Usuul At-Thalaatha, sivu 7)
Totuuden kieltäminen on ihmisluonteen ylimielisyyttä ja sen seurauksena henkilö kieltää Jumalan oikeuksia kohdistaen niitä muulle tai muille kuin Jumalalle. Ihminen saattaa ottaa jopa omat halunsa epäjumalakseen, kuten Jumala sanoo:
أَرَءَيْتَ مَنِ ٱتَّخَذَ إِلَـٰهَهُۥ هَوَىٰهُ
“Oletteko nähneet hänet, joka ottaa jumalakseen hänen halunsa?” (25:43)
Tämä johtaa moraalittomuuteen, luomakunnassa tapahtuvaan epäoikeudenmukaisuuteen, Jumalan oikeuksien kieltämiseen ja omien velvollisuuksien sekä todellisen vastuun hylkäämiseen. Tätä vastuuta kutsutaan islamissa al-amaanaksi, joka sisältää vapaan tahdon vastuun, jonka otimme jo ennen tähän maailmaan tulemista.
Ennen maahan tulemista teimme liiton Jumalan kanssa, että palvoisimme vain Häntä, emmekä me asettaisi vertaisia Hänen rinnalleen missään muodossa. Tähän liittoon kuuluu se, että mikäli teemme hyvää, saamme palkkiota ja mikäli teemme pahaa, saamme rangaistuksen siitä.
Ennen kuin kukaan meistä syntyi tähän hetkelliseen maailmaan, meidän sielumme luotiin ja teimme liiton Jumalan kanssa, jonka aikana otimme vapaan tahdon vastuun. Koska ihminen on unohtavainen ja heikko, niin me unohdimme tämän liiton, mutta Jumala on armostaan lähettänyt meille sen ansiosta sanansaattajia ja profeettoja - rauhaa heille - muistuttamaan meitä ja varoittamaan meitä pahasta, jota moni meistä aiheuttaa itselleen.
Allah sanoi:
إِنَّا عَرَضْنَا ٱلْأَمَانَةَ عَلَى ٱلسَّمَـٰوَٰتِ وَٱلْأَرْضِ وَٱلْجِبَالِ فَأَبَيْنَ أَن يَحْمِلْنَهَا وَأَشْفَقْنَ مِنْهَا وَحَمَلَهَا ٱلْإِنسَـٰنُ ۖ إِنَّهُۥ كَانَ ظَلُومًا جَهُولًا
“Totisesti, Me tarjosimme vastuuta (al-amaanah) taivaille, maalle ja vuorille ja ne kieltäytyivät ja pelkäsivät sen kantamista, mutta ihminen otti sen. Totisesti, hän oli epäoikeudenmukainen ja välinpitämätön (sen seurauksista).” (33:72)
Tämän jakeen selityksestä suuri tafsiir-oppinut Ibn Kathiir on koonnut kontekstia profeetan ﷺ seuralaisilta jakeen merkityksestä. Al-’Awfi raportoi, että Ibn Abbas sanoi:
يعني بالأمانة الطاعة عرضها عليهم قبل أن يعرضها على آدم فلم يطقنها فقال لآدم:
"Al-Amanah tarkoittaa (vapaan tahdon) tottelevaisuutta. Sitä tarjottiin heille ennen kuin sitä tarjottiin Aadamille ja he eivät pystyneet kantamaan sitä. Sitten Jumala sanoi Aadamille:
إني قد عرضت الأمانة على السموات والأرض والجبال فلم يطقنها فهل أنت آخذ بما فيها؟
'Totisesti, Olen tarjonnut vastuuta (al-amaanah) taivaille ja maalle ja vuorille ja he eivät voineet kantaa sitä, mutta otatko sinä vai sen?'
قال يا رب وما فيها ؟
Hän (Aadam) sanoi: 'Oi Valtias, mitä se sisältää?'
قال إن أحسنت جزيت وإن أسأت عوقبت
Hän (Jumala) sanoi: 'Jos teet hyvää, sinut palkitaan ja jos teet pahaa, sinua rangaistaan.'
فأخذها آدم فتحملها فذلك قوله تعالى:
Sitten Aadam otti tämän vastuun ja kantoi sen ja tähän viittaa Hänen (Jumalan) - Korkeimman, lausuntonsa:
وَحَمَلَهَا الاِْنسَانُ إِنَّهُ كَانَ ظَلُومًا جَهُولاً
'Mutta ihminen otti sen. Totisesti, hän oli epäoikeudenmukainen ja välinpitämätön (sen seurauksista).'
Ali bin Abi Talhah raportoi, että Ibn Abbas sanoi:
الأمانة الفرائض عرضها الله على السموات والأرض والجبال إن أدوها أثابهم وإن ضيعوها عذبهم فكرهوا ذلك وأشفقوا عليه من غير معصية ولكن تعظيما لدين الله أن لا يقوموا بها ثم عرضها على آدم فقبلها بما فيها وهو قوله تعالى:
"Al-Amanah tarkoittaa pakollisia velvollisuuksia (al-fara'id). Jumala tarjosi niitä taivaille ja maalle ja vuorille - jos he täyttäisivät sen, Hän palkitsisi heitä ja jos he epäonnistuisivat siinä, niin Hän rankaisee heitä. Ja he pelkäsivät tätä. Ei sen takia, että he olisivat syntisiä, vaan sen takia, että heillä oli kunnioitusta Allahin uskontoa kohtaan (ja he pelkäsivät), että he eivät täyttäisi siihen sisältyviä vaatimuksia. Sitten Allah tarjosi sitä Aadamille ja tämä hyväksyi sen kaiken sen kanssa, mitä se piti sisällään. Ja tämä on (se, mihin) Hänen (Allahin) - Korkeimman - lausuntonsa (viittaa):
وَحَمَلَهَا الاِْنسَانُ إِنَّهُ كَانَ ظَلُومًا جَهُولاً
'Mutta ihminen otti sen. Totisesti, hän oli epäoikeudenmukainen ja välinpitämätön (sen seurauksista).'
أي غرا بأمر الله
Tarkoittaen, että hän aliarvioi Allahin käskyä.
(Tafsiir Ibn Kathiir, 33:72)
Seuraavassa jakeessa Jumala sanoi:
وَيَتُوبَ اللَّهُ عَلَى الْمُوْمِنِينَ وَالْمُوْمِنَاتِ
“Ja Allah tulee armahtamaan uskovaiset, miehet ja naiset.” (33:73)
Ibn Kathiir sanoi:
أي وليرحم المؤمنين من الخلق الذين آمنوا بالله وملائكته وكتبه ورسله العاملين بطاعته
“Eli Hän tulee näyttämään armoa ihmiskunnan joukossa oleville uskovaisille, jotka uskovat Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa ja sanansaattajiinsa ja niille, jotka tottelevat Häntä."
(Ibn Kathiirin Tafsiir 33:73)
Profeetta ﷺ kertoi meille:
أَنَّ اللَّهَ، يَقُولُ لأَهْوَنِ أَهْلِ النَّارِ عَذَابًا لَوْ أَنَّ لَكَ مَا فِي الأَرْضِ مِنْ شَىْءٍ كُنْتَ تَفْتَدِي بِهِ قَالَ نَعَمْ. قَالَ فَقَدْ سَأَلْتُكَ مَا هُوَ أَهْوَنُ مِنْ هَذَا وَأَنْتَ فِي صُلْبِ آدَمَ أَنْ لاَ تُشْرِكَ بِي. فَأَبَيْتَ إِلاَّ الشِّرْكَ
“Allah tulee sanomaan tulen ihmiselle, joka tulee saamaan pienimmän rangaistuksen: ‘Jos sinulla olisi kaikki asiat maan päällä, antaisitko ne vastineeksi vapauttaaksesi itsesi (helvetistä)?’ Hän (palvelija) tulee sanomaan: ‘Kyllä.’ Sitten Allah tulee sanomaan: ‘Kun sinä olit Aadamin selkärangassa, niin Minä pyysin sinulta paljon vähemmän kuin tämän (Allah pyysi, että emme asettaisi muita Allahin rinnalle palvonnassa). Sitten sinä vaadit asettaa vertaisia rinnalleni (maailmassa).”
(Sahih Al-Bukhari 3334)
Ja Allah sanoi liitosta:
وَإِذْ أَخَذَ رَبُّكَ مِنۢ بَنِىٓ ءَادَمَ مِن ظُهُورِهِمْ ذُرِّيَّتَهُمْ وَأَشْهَدَهُمْ عَلَىٰٓ أَنفُسِهِمْ أَلَسْتُ بِرَبِّكُمْ ۖ قَالُوا۟ بَلَىٰ ۛ شَهِدْنَآ ۛ أَن تَقُولُوا۟ يَوْمَ ٱلْقِيَـٰمَةِ إِنَّا كُنَّا عَنْ هَـٰذَا غَـٰفِلِينَ
“Ja (mainitse siitä) kun Valtiaasi otti Aadamin jälkeläiset heidän selistään ja laittoi heidät todistamaan itselleen (sanoen heille): ‘Enkö ole Valtiaanne?’ He sanoivat: ‘Kyllä, me todistamme.’ (Ja tämän Hän teki) ettette sanoisi tuomiopäivänä: ‘Totisesti, me olimme tietämättömiä tästä.’” (7:172)
Ja vaikka ihmiset heikkoudestaan unohtivat tämän liiton ottamisen, niin Jumala ei tule pitämään meitä vastuussa sen unohtamisesta, mutta Hän tulee pitämään meitä vastuussa siitä, miten otamme vastaan Hänen sanansaattajiensa viestit ja käskyt, joita Hän armostaan lähetti meille.
Täten, jokainen tekomme on joko meidän itsemme eduksi tai haitaksi. Ja Jumala sanoo:
مَّنْ عَمِلَ صَـٰلِحًا فَلِنَفْسِهِۦ ۖ وَمَنْ أَسَآءَ فَعَلَيْهَا ۗ وَمَا رَبُّكَ بِظَلَّـٰمٍ لِّلْعَبِيدِ
“Kuka ikinä tekee hyvää - hänelle se koituu hänen (oman sielunsa) hyväksi ja kuka ikinä tekee pahaa - hänelle se koituu hänen (oman sielunsa) vahingoksi. Valtiaasi ei tee vääryyttä palvelijoille.” (41:46)
Ja profeetta ﷺ sanoi, että Allah sanoo:
يَا عِبَادِي إِنَّمَا هِيَ أَعْمَالُكُمْ أُحْصِيهَا لَكُمْ ثُمَّ أُوَفِّيكُمْ إِيَّاهَا فَمَنْ وَجَدَ خَيْرًا فَلْيَحْمَدِ اللَّهَ وَمَنْ وَجَدَ غَيْرَ ذَلِكَ فَلاَ يَلُومَنَّ إِلاَّ نَفْسَهُ
“Oi Minun palvelijani, ne ovat vain sinun tekosi, jotka tallennan sinulle ja sitten hyvitän ne sinulle, joten ylistäköön hän Jumalaa, joka löytää hyvää ja joka löytää muuta, olkoon hän syyttämättä ketään muuta kuin itseään.”
(Muslim 2577)
Kaikki säädökset ja lait ovat meidän eduksemme ja ne suojelevat meitä pahalta. Jumala on säätänyt ne kaikkitietävästä viisaudestaan, kuten Hän sanoi:
ۚ إِنَّ رَبَّكَ عَلِيمٌ حَكِيمٌ
“Totisesti, Valtiaasi on Kaikkitietävä, Viisain.” (12:6)
Jopa rukous on säädetty uskovaisen velvollisuudeksi hänen omaksi edukseen, ei sen takia, että Jumala tarvitsisi meidän rukoiluamme. Hän sanoi:
ۖ إِنَّ ٱلصَّلَوٰةَ تَنْهَىٰ عَنِ ٱلْفَحْشَآءِ وَٱلْمُنكَرِ ۗ وَلَذِكْرُ ٱللَّهِ أَكْبَرُ ۗ وَٱللَّهُ يَعْلَمُ مَا تَصْنَعُونَ
“Totisesti rukous kieltää (eli suojelee) moraalittomuudelta ja vääryydeltä. Ja Jumalan muistaminen on mahtavampaa. Ja Allah tietää, mitä te teette.”
(29:45)
Ja vaikka tämä testi on meille joskus hankalaa ja välillä tuntuu siltä, etteivät Jumalan määräykset ole halujemme mukaisia, niin jokainen säädös on meille parhaaksi, kuten Hän sanoo:
ۖ وَعَسَىٰٓ أَن تَكْرَهُوا۟ شَيْـًۭٔا وَهُوَ خَيْرٌۭ لَّكُمْ ۖ وَعَسَىٰٓ أَن تُحِبُّوا۟ شَيْـًۭٔا وَهُوَ شَرٌّۭ لَّكُمْ ۗ وَٱللَّهُ يَعْلَمُ وَأَنتُمْ لَا تَعْلَمُونَ
“Kenties inhoatte asiaa, joka on teille hyväksi ja rakastatte asiaa, joka on teille huonoksi. Ja Allah tietää sillä aikaa, kun te ette tiedä.” (2:216)
Ihmisen asema voi olla tottelevaisesti suoritetun maallisen elämän testin johdosta korkeampi kuin enkeleiden. Allah sanoo:
إِنَّ ٱلَّذِينَ ءَامَنُوا۟ وَعَمِلُوا۟ ٱلصَّـٰلِحَـٰتِ أُو۟لَـٰٓئِكَ هُمْ خَيْرُ ٱلْبَرِيَّةِ
”Totisesti, nuo, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja (eli islamin mukaisia tekoja), ovat totisesti parhaita luomuksia.” (98:7)
Ibn Kathiir sanoi:
أبو هريرة وطائفة من العلماء على تفضيل المؤمنين من البرية على الملائكة
"Abu Hurayra ja muut oppineet käyttivät tätä jaetta todisteena sille, että (tottelevaisten) uskovaisten asema on korkeampi kuin enkeleiden."
(Tafrsiir ibn Kathiir 98:7)
Ihminen on unohtavainen ja hänen sydämensä on jatkuvasti muistutuksen tarpeessa, kuten Jumala sanoi:
وَذَكِّرْ فَإِنَّ ٱلذِّكْرَىٰ تَنفَعُ ٱلْمُؤْمِنِينَ
“Ja muistuta, sillä totisesti muistutus hyödyttää uskovaista.” (51:55)
On muistettava, että Jumalalla on oikeus tulla palvotuksi, kuten Hän sanoi:
ذَٰلِكَ بِأَنَّ ٱللَّهَ هُوَ ٱلْحَقُّ وَأَنَّ مَا يَدْعُونَ مِن دُونِهِۦ هُوَ ٱلْبَـٰطِلُ
”Koska Allah, Hän on (ainoa oikea) totuus (jolla on oikeus tulla palvotuksi) ja kaikki, mitä kutsutaan (ja palvotaan) Hänen sijastaan (tai Hänen vertaisenaan), on valheellisuutta (ja harhaa).”
(22:62)
Lisäksi profeetta ﷺ sanoi Muadhille:
أَنْ يَعْبُدُوهُ وَلاَ يُشْرِكُوا بِهِ شَيْئًا، أَتَدْرِي مَا حَقُّهُمْ عَلَيْهِ
"(Jumalan oikeus) on, että totisesti he (palvelija) palvovat Häntä, eivätkä aseta vertaisia Hänen rinnalleen. Tiedätkö (oi Muadh) mikä on heidän (palvelijoiden) oikeus Häntä (Allahia) kohtaan?"
Hän (Muadh) vastasi:
اللَّهُ وَرَسُولُهُ أَعْلَمُ
"Jumala ja Hänen sanansaattajansa tietävät parhaiten."
Profeetta ﷺ sanoi:
أَنْ لاَ يُعَذِّبَهُمْ
"Että Allah ei rankaise heitä (jos he palvovat Häntä asettamatta vertaisia Hänen rinnalleen)."
(Sahih Al-Bukhari 2856)
Jumala muistuttaa meitä liitosta Hänen sanansaattajiensa kautta ja Hän on määrännyt meitä tekemään hyviä tekoja, jotka ovat eduksemme. Hän muistuttaa meitä tämän maailman hetkellisyydestä sanoen:
ٱعۡلَمُوٓاْ أَنَّمَا ٱلۡحَيَوٰةُ ٱلدُّنۡيَا لَعِبٌ وَلَهۡوٌ وَزِينَةٌ وَتَفَاخُرٌۢ بَيۡنَكُمۡ وَتَكَاثُرٌ فِى ٱلۡأَمۡوَٰلِ وَٱلۡأَوۡلَٰدِۖ
”Tietäkää, että tämän maailman elämä on vain leikkiä, huvia, kaunistelua, teidän keskenäistä ylpeilyänne ja kilpailua omaisuudesta ja lapsista.” (57:20)
Ja Jumala sanoi:
قَدْ أَفْلَحَ مَن زَكَّىٰهَا وَقَدْ خَابَ مَن دَسَّىٰهَا
“Totisesti hän on menestynyt, joka puhdistaa sitä (sieluaan) ja totisesti hän epäonnistuu, joka tallaa sitä (sieluaan korruptioon).” (91:9–10)
Vaikka ihminen tekee virheitä ja hän sortuu joskus syntiin, on hänellä mahdollisuus parantaa tekojaan niin kauan, kun hän on vielä elossa, kuten Jumala sanoi:
إِنَّ ٱلۡحَسَنَٰتِ يُذۡهِبۡنَ ٱلسَّيِّـَٔاتِۚ
“Totisesti, hyvät teot pyyhkivät pois huonot teot.” (11:114)
Ja profeettamme ﷺ sanoi:
كُلُّ ابْنِ آدَمَ خَطَّاءٌ وَخَيْرُ الْخَطَّائِينَ التَّوَّابُونَ
"Kaikki Aadamin jälkeläiset tekevät syntiä, mutta parhaat heistä ovat nuo, jotka katuvat."
(Sunan At-Tirmidhii 2499, vahva (qawjj) Ibn Hajarin mukaan)
Jopa rukouksissamme, joita Allah on määrännyt meitä suorittamaan, Hän käskee meitä pyytämään Häneltä jatkuvasti johdatusta käskien meitä sanomaan:
ٱهْدِنَا ٱلصِّرَٰطَ ٱلْمُسْتَقِيمَ
"Johdata meitä oikealle tielle." (1:6)
Lue myös: "Miksi pahaa on olemassa?" tästä. sekä "Fitrah (luonnollinen taipumus uskoa Jumalaan)" täältä.
Allah tietää parhaiten ja kaikki menestys tulee vain Allahilta.
Kirjoittaja ja kääntäjä: Asiya Rosa, al-Malik Saudin yliopisto, Riyadh
Päivitetty: 13.2.2025