< Takaisin

Pakollisten rukousten jälkeiset autenttiset athkaarit

 

 

Pakollisen rukouksen jälkeen on autenttista tehdä seuraavat asiat:

 

1. Pyytää kolmesti anteeksiantoa heti salameiden jälkeen sanomalla:

 

 

«أَسْـتَغْفِرُ الله، أَسْـتَغْفِرُ الله، أَسْـتَغْفِرُ الله. اللّهُـمَّ أَنْـتَ السَّلامُ وَمِـنْكَ السَّلام تَبارَكْتَ يا ذا الجَـلالِ وَالإِكْـرام»

Astaghfirullaah, Astaghfirullaah, Astaghfirullaah. Allaahummä äntä-s-Säläämu, wä minkä-s-säläämu, täbääraktä jää dhää-l-Jälääli wä-l-ikraam

“Pyydän anteeksiantoa Allahilta, pyydän anteeksiantoa Allahilta, pyydän anteeksiantoa Allahilta. Oi Allah, sinä olet Rauha (as-Salaam) ja Sinulta on peräisin rauha. Sinä olet siunattu, oi majesteettisuuden ja kunnian omaaja.”

 

(Sahih Muslim 592)

 

 

2. Profeetalla ﷺ oli myös tapana sanoa jokaisen pakollisen rukouksen jälkeen:

 

 

«لاَ إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ وَحْدَهُ لاَ شَرِيكَ لَهُ، لَهُ الْمُلْكُ، وَلَهُ الْحَمْدُ، وَهْوَ عَلَى كُلِّ شَىْءٍ قَدِيرٌ، اللَّهُمَّ لاَ مَانِعَ لِمَا أَعْطَيْتَ، وَلاَ مُعْطِيَ لِمَا مَنَعْتَ، وَلاَ يَنْفَعُ ذَا الْجَدِّ مِنْكَ الْجَدُّ»

Lää iläähä ill-Allah wähdähu lää shäriikä läh, lähu-l-mulk wä lähu-l-hämd, wä huwä ‘älää kulli shäjin qadiir, Allahummä lää määni’ä limää ä’täjtä, wä lää mu’htijä limää män’ätä, wä lää jänfä’u thä-l-gäddi minkä-l-gädd

 

“Ei ole muuta jumalaa kuin Allah - ainoastaan. Hänellä ei ole kumppania eikä vertaista. Hänelle kuuluu valtakunta ja kaikki kiitokset ja kunnia, ja Hän on kaikkien asioiden ylle Kaikkivaltias. Oi Allah, kukaan ei voi estää sitä, mitä Sinä suot, eikä kukaan voi antaa (tai tehdä) mitään, mitä Sinä estät. Varakkaimmankaan varallisuus ei hyödytä edessäsi.”

 

(Sahih al-Bukhari 844)

 

 

3. On myös raportoitu, että hän ﷺ sanoi jokaisen rukouksen jälkeen:

 

 

«لاَ إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ وَحْدَهُ، لاَ شَرِيكَ لَهُ، لَهُ الْمُلْكُ وَلَهُ الْحَمْدُ، وَهُوَ عَلَى كُلِّ شَىْءٍ قَدِيرٌ، لاَ حَوْلَ وَلاَ قُوَّةَ إِلاَّ بِاللَّهِ، لاَ إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ، وَلاَ نَعْبُدُ إِلاَّ إِيَّاهُ، لَهُ النِّعْمَةُ، وَلَهُ الْفَضْلُ، وَلَهُ الثَّنَاءُ الْحَسَنُ، لاَ إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ، مُخْلِصِينَ لَهُ الدِّينَ، وَلَوْ كَرِهَ الْكَافِرُونَ»

Lää iläähä illallaah, wähdähu lää shäriikä läh, lähu-l-mulk, wä lähu-l-hämd, wä huwä ‘älää kulli shäjin qadiir. Lää häwlää wä lää quwwatä illää bi-llääh, lää iläähä illallaah, wä lää nä’budu illää ijjäähu, lähu-n-ni’mäh, wä lähu-l-fadlu, mä lähu-th-thänääu-l-husnu, lää iläähä illallaah, mukhlisiinä lähu-d-diinä, wä läw kärihä-l-kääfiruun.

 

“Ei ole muuta jumalaa kuin Allah - ainoastaan. Hänellä ei ole kumppania eikä vertaista. Hänelle kuuluu valtakunta ja kaikki kiitokset ja kunnia, ja Hän on kaikkien asioiden ylle Kaikkivaltias. Ei ole Mahtia eikä Voimaa kuin Allah. Ei ole muuta palvomisen arvoista jumalaa kuin Allah, ja me emme palvo kuin Häntä. Hänelle kuuluu kaikki siunaukset ja kaikki hyveet, ja Hänelle kuuluu erinomaiset kehut. Ei ole muuta palvomisen arvoista jumalaa kuin Allah, jolle me olemme vilpittömiä uskonnossa, vaikka epäuskovaiset eivät pitäisi siitä.” 

 

(Sahih Muslim 594)

 

 

4. Ylistää Allahia sata kertaa jokaisen rukouksen jälkeen sanoen:

 

 

«سُبْحَانَ اللّهِ (ثلاثًا وثلاثين مرةً). ٱلْحَمْدُ لِلّٰهِ (ثلاثًا وثلاثين مرةً). الله أكبر(ثلاثًا وثلاثين مرةً)

لَا إِلَهَ إِلَّا اَللَّهُ وَحْدَهُ لَا شَرِيكَ لَهُ ، لَهُ اَلْمُلْكُ ، وَلَهُ اَلْحَمْدُ، وَهُوَ عَلَى كُلِّ شَيْءٍ قَدِيرٌ»

 

Subhääna-llaah (lausutaan 33 kertaa). Älhämdulillääh (lausutaan 33 kertaa). Allaahu Akbar (lausutaan 33 kertaa). Lää iläähä illallaah, wähdähu lää shäriikä läh, lähu-l-mulk, wä lähu-l-hämd, wä huwä ‘älää kulli shäjin qadiir.

Täydellinen on Allah - kaukana virheistä (lausuttu 33 kertaa). Kaikki kiitokset ja kunnia kuuluu Allahille (lausuttu 33 kertaa). Allah on Suurin (lausuttu 33 kertaa). Ei ole muuta jumalaa kuin Allah - ainoastaan. Hänellä ei ole kumppania eikä vertaista. Hänelle kuuluu valtakunta ja kaikki kiitokset ja kunnia, ja Hän on kaikkien asioiden ylle Kaikkivaltias.”

 

Profeetta ﷺ sanoi, että kuka ikinä tulee sanomaan nämä jokaisen rukouksen jälkeen, tulee saamaan syntinsä anteeksi, vaikka niitä olisi yhtä paljoin kuin valtameren vaahtoa.

 

(Sahih Muslim 597)

 

 

Näiden jälkeen henkilön on suositeltavaa resitoida:

 

5. Ayat al-kursi jokaisen rukouksen jälkeen:

 

 

﴿اللَّهُ لا إِلَهَ إِلا هُوَ الْحَيُّ الْقَيُّومُ لا تَأْخُذُهُ سِنَةٌ وَلا نَوْمٌ لَهُ مَا فِي السَّمَاوَاتِ وَمَا فِي الأَرْضِ مَنْ ذَا الَّذِي يَشْفَعُ عِنْدَهُ إِلا بِإِذْنِهِ يَعْلَمُ مَا بَيْنَ أَيْدِيهِمْ وَمَا خَلْفَهُمْ وَلا يُحِيطُونَ بِشَيْءٍ مِنْ عِلْمِهِ إِلا بِمَا شَاءَ وَسِعَ كُرْسِيُّهُ السَّمَوَاتِ وَالأَرْضَ وَلا يَؤُودُهُ حِفْظُهُمَا وَهُوَ الْعَلِيُّ الْعَظِيمُ﴾

 

Allaahu lää iläähä illää huwä-l-hajju-l-qajjuum, lää tä'khuthuhu sinätun wä lää näwm, lähu mää fi-s-sämääwääti wä mää fi-l-ard, män thälläthii jäshfä'u 'indähu illää bi ithnih, jä'lä'mu mää bäjnä äjdiihin wä mää khalfähum, wä lää juhiituunä bi shäjin min 'ilmihi illää bi mää shää', wäsijä kursijjuhu-s-sämääwääti wä-l-ard, wä lää jäuuthuhu hifthuhumää wä huwä-l-'älijju-l-'äthiim

 

“Allah - ei ole muuta jumalaa kuin Hän, Elävä, Kaiken ylläpitäjä, joka ei ole muista riippuvainen. Häntä ei saa valtaansa uneliaisuus eikä uni. Hänelle kuuluu kaikki mitä on taivaissa ja maassa. Kuka voisi astua välittäjäksi Hänen edessään, muuten kuin Hänen luvallaan? Hän tietää, mitä on heidän edessään ja takanaan (tässä elämässä ja tuonpuoleisessa). Eivätkä he kykene käsittämään mitään Hänen tiedostaan, paitsi mitä Hän sallii. Hänen jalkasijansa (kursi) yltää taivaiden ja maan yli, eikä niiden hallitseminen väsytä Häntä. Hän on Korkein, Mahtavin.” (255)

 

Profeetta ﷺ sanoi:

 

“Kuka ikinä resitoi ayat al-kursin jokaisen rukouksen jälkeen, hänen ja paratiisin välillä ei tule olemaan mitään muuta kuin kuolema.”

 

(al-Mu’jam al-Kabiir 7406, sahih al-Albaanin mukaan)

 

6. Koraanin kolme viimeistä suuraa jokaisen rukouksen jälkeen:

 

‘Uqbah ibn Amir raportoi:

 

 أَمَرَنِي رَسُولُ اللَّهِ صلى الله عليه وسلم أَنْ أَقْرَأَ الْمُعَوِّذَاتِ دُبُرَ كُلِّ صَلاَةٍ

“Allahin sanansaattaja ﷺ määräsi minua resitoimaan turvaa pyytävät suurat (mu'awwidhaat eli kolme viimeistä suuraah¹) jokaisen rukouksen jälkeen.”  

 

(Sunan Abi Dawud 1523, sahih al-Albaanin mukaan) 

 

¹Al-Haafiz Ibn Hajar - Allah armahtakoon hänet - sanoi: 

 

المراد بأنه كان ( يقرأ بالمعوذات ) أي السور الثلاث ، وذكر سورة الإخلاص معهما تغليبا لما اشتملت عليه من صفة الرب ، وإن لم يصرح فيها بلفظ التعويذ .

“Se, mitä tarkoitetaan sillä, että hän (ﷺ) luki suojaa pyytävät suurat (al-mu’awwidhaat) on kolme suuraa (suurah al-ikhlaas, suurah al-falaq ja suurah an-Naas). Suurah al-Ikhlaas lausutaan niiden (kahden) kanssa siitä syystä, että siinä korostuu Valtiaan ominaisuuksien sisältö, vaikka siinä ei nimenomaisesti mainitakaan suojaa pyytävää sanaa (ta’awwudh).”

(Fath al-Baari, 9/62)

 

Saudi arabian fatwa-komitean - johon tällöin kuului Ibn Baaz sekä muita suuria oppineita - mukaan turvaa pyytävät sisältävät myös suurah al-ikhlaasin. He antoivat lausunnon: 

 

ورد قراءة سورة الإخلاص والمعوذتين دبر كل صلاة ، لما رواه أبو داود في ( سننه ) عن عقبة بن عامر قال : ( أمرني رسول الله صلى الله عليه وسلم أن أقرأ بالمعوذات دبر كل صلاة ) وفي رواية الترمذي : ( بالمعوذتين ) بدل المعوذات . فينبغي أن يقرأ : ( قل هو الله أحد ) ، و ( قل أعوذ برب الفلق ) ، و ( قل أعوذ برب الناس ) دبر كل صلاة ، وأن تكرر عقب صلاة الفجر والمغرب ثلاث مرات ، يقرأها كل إنسان وحده بقدر ما يسمع نفسه"

”On kerrottu, että suurah al-Ikhlaas ja kaksi turvaa pyytävää (mu’awwidhatain) suuraa (al-Falaq ja an-Naas) luetaan jokaisen rukouksen jälkeen, kuten Abu Dawuud on kertonut  Sunan-kokoelmassaan ‘Uqbah ibn ‘Aamirilta: ‘Allahin sanansaattaja ﷺ käski minua lukeamaan turvaa pyytävät (mu’awwidhaat) jokaisen rukouksen jälkeen.’ At-Tirmidhin kertomuksessa esiintyy muoto ‘kaksi turvaa pyytävää (mu’awwidhatain)’ sanan turvaa pyytävät (mu’awwidhaat) sijaan. Sen vuoksi on suositeltavaa lukea: ‘Qul Huwa Allahu Ahad (suurah al-ikhlaas)’, ‘Qul A’uuthu bi-Rabbil-Falaq (suurah al-falaq)’ ja ‘Qul A’uuthu bi-Rabbin-Naas (suurah an-Naas)’ jokaisen rukouksen jälkeen. Ja nämä toistetaan kolme kertaa fajr- ja maghrib-rukousten jälkeen.

 Jokaisen tulee lukea ne yksin (ei ryhmässä), sen verran ääneen, että itse kuulee.”

(Al-Lajnah ad-Daa’imah, toinen kokoelma, 2/185)

 

Myös Shaykh Saalih al-Fawzaan mainitsi kaikki kolme hänen teoksessaan al-Mulakhhas ul-fiqhi.

 

 

Suurah an-Naas

 

﴿قُلْ أَعُوذُ بِرَبِّ ٱلنَّاسِ (١) مَلِكِ ٱلنَّاسِ (٢) إِلَـٰهِ ٱلنَّاسِ (٣) مِن شَرِّ ٱلْوَسْوَاسِ ٱلْخَنَّاسِ (٤) ٱلَّذِى يُوَسْوِسُ فِى صُدُورِ ٱلنَّاسِ (٥) مِنَ ٱلْجِنَّةِ وَٱلنَّاسِ (٦)﴾

Qul ä’uuthu bi-rabbin-n-ääs, Mäliki-n-nääs, iläähin-n-ääs, Min-sharri-l-wäswääsi-l-khannääs, Älläthii juwäswisu fii suduuri-n-nääs, Min-ä-l jinnäti wä-n-nääs.

 

(1) Sano: ‘Haen turvaa ihmiskunnan Valtiaalta, (2) ihmisten Kuninkaalta, (3) ihmisten Jumalalta, (4) pahaa kuiskivaa vetäytyjää (eli paholaista) vastaan, (5) joka kuiskii (huonoja ideoita) ihmisten rintoihin (6) henkiolentojen ja ihmisten joukosta.’” 

(suurah 114)

 

Suurah al-Falaq

 

﴿قُلْ أَعُوذُ بِرَبِّ ٱلْفَلَقِ (١) مِن شَرِّ مَا خَلَقَ (٢) وَمِن شَرِّ غَاسِقٍ إِذَا وَقَبَ (٣) وَمِن شَرِّ ٱلنَّفَّـٰثَـٰتِ فِى ٱلْعُقَدِ (٤) وَمِن شَرِّ حَاسِدٍ إِذَا حَسَدَ (٥)﴾

Qul ä’uuthu bi-Rabbi-l-fälaq, min shärri mää khaläq, wä min shärri ghaasiqin ithää wäqab, wä min sharri-n-näffääthääti fi-l-’uqad, wä min shärri hääsidin ithää hasad. 

(1) Sano: ‘Haen turvaa aamunkoiton Valtiaalta (2) pahaa vastaan, mitä Hän on luonut, (3) ja pimeyden pahaa vastaan, kun se leviää, (4) ja solmuihin puhaltajien (eli noitien) pahaa vastaan, (5) ja kateellisen pahaa vastaan, kun hän kadehtii.’

(suurah 113)

 

Suurah al-Ikhlaas

 

﴿قُلْ هُوَ ٱللَّهُ أَحَدٌ (١) ٱللَّهُ ٱلصَّمَدُ (٢) لَمْ يَلِدْ وَلَمْ يُولَدْ (٣) وَلَمْ يَكُن لَّهُۥ كُفُوًا أَحَدٌ (٤)﴾

Qul huwa-llaahu ähäd, Allaahu-s-Samad, läm jälid wä läm juuläd, wä läm jäku-l-lähuu kufuwän ähäd.

“(1) Sano: ‘Hän - Allah - on yksi. (2) Allah on Täydellinen ja muista riippumaton (ja kaikki ovat riippuvaisia Hänestä). (3) Hän ei ole synnyttänyt (ketään) eikä syntynyt, (4) eikä Hänellä ole ketään vertaista.’”

(suurah 112)

 

 

7. Fajr ja maghrib-rukousten jälkeen kolme viimeistä suuraa kolmesti

 

 

Abdullah ibn Khubayb raportoi, että profeetta ﷺ sanoi: 

 

قُلْ قُلْ هُوَ اللَّهُ أَحَدٌ وَالْمُعَوِّذَتَيْنِ يعني الفلق والناس حِينَ تُمْسِي وَتُصْبِحُ ثَلَاثَ مَرَّاتٍ تَكْفِيكَ مِنْ كُلِّ شَيْءٍ

“Sano: ‘Hän, Allah on yksi’ (eli suurah 112) ja kaksi turvaa pyytävää (Mu'awwidhatain), eli al-Falaq ja an-Naas joka iltapäivä ja aamu kolmesti. Ne riittävät suojelemaan sinua kaikilta asioilta.” 

 

(Sunan at-Tirmidhi 3575, sahih an-Nawawin mukaan)

 

Suurat löytyvät kohdasta 6.

 

 

 

8. Fajr ja maghrib -rukousten jälkeen kymmenen kertaa:

 

Profeetta ﷺ sanoi: “Kuka ikinä sanoo jokaisen fajr-rukouksen jälkeen, kun hänen jalkansa ovat vielä taitettuina, ennen kuin hän puhuu: 

 

لاَ إِلَهَ إِلاَّ اللَّهُ وَحْدَهُ لاَ شَرِيكَ لَهُ لَهُ الْمُلْكُ وَلَهُ الْحَمْدُ يُحْيِي وَيُمِيتُ وَهُوَ عَلَى كُلِّ شَيْءٍ قَدِيرٌ 

 

‘Lää iläähä illallaah, wähdähu lää shäriikä läh, lähu-l-mulk, wä lähu-l-hämd, juhjii wä jumiit, wä huwä ‘älää kulli shäjin qadiir (kymmenen kertaa).

 

Ei ole muuta jumalaa kuin Allah - ainoastaan. Hänellä ei ole kumppania eikä vertaista. Hänelle kuuluu valtakunta ja kaikki kiitokset ja kunnia. Hän antaa elämän ja aiheuttaa kuoleman, ja Hän on kaikkien asioiden ylle Kaikkivaltias’,

 

kymmen kertaa, niin kymmenen hyvää tekoa tullaan kirjoittaa hänelle ja kymmenen huonoa tekoa pyyhitään häneltä pois ja häntä nostetaan kymmenen tasoa ylöspäin ja hän on suojassa kaikilta inhotuilta asioilta tuona päivänä ja hän on suojassa Shaytaanilta ja mikään synti ei tuhoa häntä tuona päivänä [eli nollaa hänen tekojaan] paitsi, jos hän asetta vertaisia Allahin rinnalle.”

 

(at-Tirmidhi 3474, Hasan sahih at-Tirmidhin mukaan)

 

Profeetta ﷺ mainitsi saman ja sanoi siitä:

 

“- - kymmenen kertaa Maghribin jälkeen, niin Allah lähettää hänelle suojelijoita suojelemaan häntä [palvelijaa] Shaytaania vastaan, kunnes aamu koittaa ja Allah kirjoittaa hänelle kymmenen positiivista hyvää tekoa ja Hän pyyhkii häneltä kymmenen tuhoisaa huonoa tekoa ja se tulee olemaan hänelle [palvelijalle], kuin hän [palvelija] olisi vapauttanut kymmenen uskovaista orjaa.”

 

(Jami' at-Tirmidhi 3534, Ahmad 26430, Sahih Ibn Hibban 2023, sahih Ibn Hibbanin mukaan)

 

  

On hyvä myös huomioida, että nämä lausutaan rukouksen salameiden (Assalaamu alaikum wa rahmatullaah) jälkeen, ennen kuin henkilö nousee ylös rukouspaikaltaan. Ei ole myöskään sunnan mukaista lausua dhikreja kuorossa, kuten suufit tekevät. Dhikrit lasketaan sunnan mukaan sormilla, ei rukoushelmillä (al-Albaani pitää rukoushelmiä kiellettynä ja luokittelee sen bid'aksi ja tämä mielipide on turvallisempi, vaikka osa oppineista sallivat sen käytön silloin tällöin).

Rukouksen jälkeen on sallittua myös pyytää Allahilta salaisesti mitä ikinä muslimi toivoo, mutta hänen ei ole sallittua nostaa käsiään ylös pakollisen rukouksen jälkeen, sillä tämä on uudistus (bid’ah) uskonnossa. Tätä hän voi tehdä silloin tällöin sunnah-rukouksien jälkeen.

 

(Shaykh Saalih al-Fawzaan, al-Mulakhhas al-Fiqhii)

 

 

 

 

Kaikki menestys tulee Allahilta ja Allah tietää parhaiten.

 

 

Päivitetty: 24.5.2025